| Summary: | Lontooseen perustettiin 1700-luvulla kymmeniä hyväntekeväisyydellä rahoitettuja sairaaloita,
synnytyssairaaloita ja lastenkoteja. Perustamisaalto kiihtyi vuosisadan jälkipuoliskolla. Laitokset tarjosivat
maksutonta hoitoa työtätekevälle rahvaalle, jolla ei ollut varaa maksaa hoidosta.
Koska hyväntekeväisyyslaitokset toimivat lahjoittajien hyväntahtoisuuden varassa, oli niiden jatkuvasti
mainostettava itseään ja pystyttävä perustelemaan toimintansa tarpeellisuus suurelle yleisölle.
Pääasiallinen keino tiedottaa toiminnasta olivat vuosittain julkaistut toimintakertomukset, jotka samalla
toimivat mainoksina entisille ja mahdollisille uusille lahjoittajille.
Tässä tutkielmassa lähteistönä käytetään seitsemän eri hoitolaitoksen toimintakertomuksia. Neljä
laitoksista tarjosi yleistä sairaanhoitoa, kaksi toimi synnytyssairaaloina ja yksi löytölapsihospitaalina.
Tarkastelun kohteena ovat hyväntekeväisyyden puolesta esitetyt argumentit. Argumentit on jaettu
neljään eri kategoriaan. Ensiksi esittelyssä ovat lähimmäisenrakkauteen vetoavat argumentit, toisena
argumentit, jotka painottavat köyhien ansainneen oikeuden apuun omalla työteliäisyydellään,
kolmantena hoidon tehokkuutta korostavat argumentit ja neljäntenä argumentit, jotka painottavat
köyhille annettavan avun merkitystä kansakunnan vauraudelle.
Ensimmäinen kategoria edusti perinteistä uskonnollista ajattelua. Köyhien auttaminen oli velvollisuus
Jumalaa kohtaa. Muut kolme kategoriaa edustavat uudenaikaisempaa, valistuksen synnyttämää
hyötyajattelua. Köyhien ahkeruutta korostettiin ja painotettiin heidän ansainneen hoidon ikään kuin
vaihtokauppana työpanoksestaan yhteiskunnalle. Hoidon tehokkuutta korostavilla argumenteilla pyrittiin
erottautumaan muista hyväntekeväisyyslaitoksista ja osoittamaan tilastojen avulla, että kyseinen
hoitolaitos tarjoaa tehokkainta mahdollista hoitoa vastineeksi lahjoituksesta.
Kansakunnan tulevaisuutta, köyhien merkitystä vaurauden luojina ja hyväntekeväisyyttä kannattavana
investointina korostavat argumentit edustivat selkeimmin valistusajattelua. Hyötyajattelun ja optimismin
myötä köyhien työpanoksen tehokas käyttö ja mahdollisimman suuri väkiluku nousivat keskeisiksi
tavoitteiksi kansakunnan menestyksen kannalt
|
|---|