| Yhteenveto: | Tutkielmassa tarkastellaan johtajien sekä työntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia
kuuntelemisesta työyhteisössä. Tavoitteena on ymmärtää kuuntelemisilmiötä ja
luoda siitä kokonaiskuva yhden työyhteisön jäsenten näkökulmasta. Relationaalinen
näkökulma ohjaa tarkastelua, ja kuunteleminen ymmärretään vuorovaikutussuhteessa
olevaksi ilmiöksi. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen aineisto kerättiin
kolmen johtajan ja kahdeksan työntekijän teemahaastatteluina.
Tutkimushenkilöt määrittelevät kuuntelemisen esimerkiksi asian ymmärtämiseksi
ja toisen huomioon ottamiseksi. Kuuntelemisen tärkeys muun muassa tiedonkulussa
ja vuorovaikutussuhteiden ylläpidossa tuodaan esille, mutta sen arvostus
koetaan vaihtelevaksi. Jokaisen työyhteisön jäsenen ymmärretään vaikuttavan työyhteisön
kuuntelemisympäristöön ja johtajan roolia pidetään siinä erityisen tärkeänä.
Työyhteisössä luonnehditaan olevan monenlaisia kuuntelijoita, joiden asennetta
kuuntelemista kohtaan pidetään yhtenä keskeisenä kuuntelemisedellytyksenä
tai -esteenä. Kuuntelemisen kehittämiselle koetaan olevan tarvetta ja sen uskotaan
parantavan työyhteisön jäsenten välistä vuorovaikutusta myös laajemmin.
Tutkielman mukaan kuunteleminen on keskeinen tekijä työyhteisöjen toimivuudessa
ja hyvinvoinnissa. Relationaalisen näkökulman soveltaminen osoitti, että
työyhteisön vuorovaikutussuhteisiin kuuluu sekä tehtävä- että suhdetason kuuntelua.
Kuunteleminen kietoutuu muihin työyhteisön vuorovaikutusilmiöihin, erityisesti
viestintäilmapiiriin ja vuorovaikutussuhteisiin, ja sen tutkiminen yksittäisenä
ilmiönä on haastavaa. Johtaja voi toimia kuuntelemisen näkökulmasta työyhteisössä
tietynlaisena roolimallina ja edistää tasavertaisella kuuntelemisella työntekijöiden
hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Asenteet kuuntelemista kohtaan voivat
heijastaa myös laajemmin asenteita muuhun työyhteisössä toimimiseen. Tuloksia
voidaan hyödyntää työyhteisöjen viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämisessä,
esimerkiksi kuuntelemiskoulutuksen järjestämisessä.
|
|---|