| Summary: | Tämän progradu-tutkielman tarkoituksena on selvittää, vaikuttaako ikä
asennoitumiseen ja motivaatioon ruotsin kielen oppiainetta kohtaan. Lisäksi tarkastellaan muita motivaatioon vaikuttavia tekijöitä suhteessa eri luokka-asteiden oppilaiden motivaatioon.
Tutkimusongelmaa tarkastellaan laadullisen poikkileikkaustutkimuksen
näkökulmasta, käyttäen myös määrällistä otetta. Tutkimus on luonteeltaan
deskriptiivinen; sen tarkoituksena ei siis ole pyrkiä yleistyksiin vaan valottaa sitä, mitä tämä peruskoulun oppilaiden otanta kertoo oppilaiden suhteesta ruotsin kielen oppiaineeseen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jossa on mukana piirustustehtävä. Vastaajat olivat isosta kaupungista Pohjois-Suomesta, kahdesta eri koulusta. Vastaajat olivat 6.-9.luokkalaisia, yhteensä 128 oppilasta.
Aihetta taustoitetaan teoriaosiossa, joka on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäiseksitarkastellaan ruotsin kielen historiaa ja kielen nykyasemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja kouluissa. Sen jälkeen nostetaan esille keskeisiä asioita motivaatiosta yleensä ja tarkemmin kieltenopiskelun motivaatiosta. Sitten tutustutaan ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta tehtyihin uusimpiin tutkimuksiin ja käydään läpi joitain kielten opiskelumotivaatioon vaikuttavia tekijöitä.
Tutkielman tulosten mukaan enemmistö tämän otannan peruskouluoppilaista on
positiivisesti asennoitunut ja motivoitunut ruotsin oppiainetta kohtaan ja
enemmistöllä on selkeä kuva siitä, miksi ruotsia opiskellaan pakollisena
oppiaineena Suomessa. Asennoituminen ja motivaatio ovat negatiivisimpia
kahdeksannella luokalla. Asennoitumiseen ja motivaatioon vaikuttavat
kohottavasti erityisesti ruotsinkieliset sukulaiset ja ystävät ja kokemus kielitaidon tarpeellisuudesta arjessa. Piirustuksista nousi esille kolme teemaa siitä, mitä oppilaille tulee mieleen ruotsalaisista, suomenruotsalaisista ja Ruotsista: kontaktin kautta opittu tieto, oppikirjoista opittu tieto ja ulkoapäin opittu tieto.
|
|---|