| Yhteenveto: | Tutkielmassani tarkastellaan maahanmuuttajien kokemuksia sopeutuessa uuteen kulttuuriin. Sel-vitän sitä miten maahanmuuttajat selviytyvät uusista haasteistaan Suomessa? Tutkielman empii-rinen osa kohdistuu 10 tutkimukseen satunnaisesti valittuihin nais- ja miespuolisiin maahanmuut-tajiin. Tutkittavat on rekisteröity työvoimahallinnon Ura-ohjelmaan. Pääosin tutkimukseen valitut asuvat Raahessa ja Raahen seutukunnan alueella. Tutkielmaan valitut ovat kansallisuudeltaan ve-näläisiä, afganistanilaisia, vietnamilaisia, thaimaalaisia ja ranskalaisia. Heistä osa on tullut avio-liiton kautta ja osa pakolaisstatuksella. Tämä tutkielma sai alkunsa ollessani opiskeluihin liitty-vässä käytännönharjoittelussa maahanmuuttajien parissa työskentelevän sosiaalityöntekijän työ-parina. Käytännöntyössä havahduin, miten erilaista työ maahanmuuttajien kanssa on ja mitä eri-tyistaitoja siinä työntekijältä vaaditaan.
Kyseessä on laadullinen teemahaastattelututkimus, jossa on narratiivinen lähestymistapa. Tut-kielmani tavoitteena on tutkittavan ilmiön sopeutumisen ja kokemusten kuvaaminen mahdolli-simman tarkasti sellaisena, kuin se esiintyy tutkittavien yksilöiden kokemusmaailmassa. Tut-kielmassa kysytään miten maahanmuuttajat ovat kokeneet sopeutuneensa Suomeen? Haastatte-luaineistot on kerätty yksilöhaastatteluna. Haastatteluteemojen valinta tapahtui tutkimusaineistoa jäsentävien sisältöalueiden kautta. Teemat kuvaavat maahanmuuttajien kuvauksia elämäntilan-teestaan Suomeen tullessa ja täällä jo jonkin aikaa asuttuaan. Aineiston analyysi on tehty teemoit-telun ja sisällönanalyysin keinoin. Aineistolta kysytään, miten haastateltavat keskusteluissaan määrittelevät kotoutumisen ja sopeutumisen sekä, mitä odotuksia he asettavat tulevaisuudelleen.
Johtopäätöksinä voin todeta, että maahanmuuttajien toiminnoissa on nähtävissä piirteitä, joilla he pyrkivät säilyttämään perinteitään sekä siitä, miten he luovat uusia toimintamalleja Suomessa selviytymiseen, elämän hallittavuuteen ja järjestymiseen. Maahanmuuttajilla on halu säilyttää omaa kulttuuriaan, joka liittyi vahvaan siteeseen ja yhteydenpitämiseen kotimaassaan asuviin lä-
heisiin sukulaisiin. Jokaisella maahanmuuttajalla on oma suunnitelma tulevaisuudelleen uudessa maassa. Haastateltavien kuvauksissa ei tullut esille se, että heillä olisi pakonomaista tarvetta muuttaa omaa identiteettiään kulttuurin ja uuden ympäristön muutoksen vuoksi. Jokaisella oli toive saada työtä ja kuitenkin ensin oppia suomen kieli. Kotoutumisessa maahanmuuttajien suu-rimmat ongelmat liittyvät suomen kielen oppimisen vaikeuteen, työpaikan saamiseen ja tietämät-tömyyteen olemassa olevien palveluiden saamisessa. Tämä korostui erityisesti avioliiton kautta oleskeluluvan saaneilla. Kotouttamisen kannalta hyvinä ominaisuuksina haastateltavat ovat ko-keneet viranomaisten palveluhalukkuuden sekä yhteiskuntatietouden lisäämisen kotouttamiskou-lutuksessa. Kotouttamiseen tarvittava ymmärrys ja suvaitsevaisuus syntyvät eri maista tulevien maahanmuuttajien kohtaamisissa kotoutumiskoulutuksen yhteydessä. Niissä peilautuu esiin se, mikä on maahanmuuttajat oma erityinen kulttuurinen identiteetti eri kulttuurien välissä. Kotou-tumisessa ei ole vain merkittävää suomalaisen ja oman kulttuurin välinen prosessi, vaan prosessia ja omaa monikulttuurista identiteettiä tukee vuorovaikutus toisten maahanmuuttajien kanssa.
Tutkielmani kautta tuotettua uutta tietoa voidaan soveltaa seutukunnallisten kotouttamispalvelui-den kehittämiseksi. Myös niin, että yksittäisten maahanmuuttajien ääntä ja toiveita kuullaan uusia kehittämissuuntauksia suunnitellessa.
|
|---|