| Yhteenveto: | Tutkimukseni tehtävänä on selvittää kolmannen sektorin roolia sosiaalisessa asuntotuotannossa.
Tarkastelen, mitä mahdollisuuksia ja haasteita asunto- ja asumispalvelutuotantoon
liittyy, kun tuottajana ei ole yksityinen tai julkinen toimija. Tutkin asiaa sekä kolmannen
sektorin organisaation että organisaation asiakkaiden näkökulmista, joista viimeksi
mainittu saa kuitenkin enemmän painoarvoa. Hypoteesina on, että kolmannen sektorin
asuntotuotanto voi vahvistaa asukkaiden yhteisöllisyyden kokemusta edistämällä
verkostoitumista. Yhteisöllisyydellä taas voi olla positiivisia vaikutuksia yksilöiden
sosiaalisen pääoman määrään. Tutkimuksen aineisto on kaksiosainen: ensimmäinen osa
koostuu Kortepohjan ylioppilaskylän henkilökunnan ja luottamushenkilöiden kyselyvastauksista,
toinen ylioppilaskylän asukkaiden vastauksista. Analyysimenetelmänä olen käyttänyt
laadullista sisällönanalyysiä. Kenties merkittävin aineistosta tekemäni johtopäätös on,
että kolmannen sektorin asuntotuotanto voi johtaa sosiaalisen pääoman karttumiseen, mutta
tässä tapauksessa sosiaalinen pääoma valuu ns. fokusryhmille. Kortepohjan ylioppilaskylän
asukkaat eivät juurikaan tunne yhteenkuuluvuutta keskenään, vaikka kylässä on panostettu
yhteisöllisyyteen monella tapaa. Asukkaiden juurtuminen ja sitoutuminen paikkaan on
heikkoa, mikä johtaa herkästi passiivisuuteen asuinalueeseen liittyvien asioiden suhteen.
|
|---|