Työtyytyväisyys tietotyössä Herzbergin kaksifaktoriteorian valossa

Pro gradu –tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella tietotyöntekijöiden työtyytyväisyyttä ja sen erityispiirteitä verrattuna muihin palkansaajiin. Niin tietotyötä kuin työtyytyväisyyttäkin on tutkittu tahoillaan paljon, mutta sen sijaan tietotyöntekijöiden työtyytyväisyyden erityispiirteitä ei ole a...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kolehmainen, Noora
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2011
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40093
Description
Summary:Pro gradu –tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella tietotyöntekijöiden työtyytyväisyyttä ja sen erityispiirteitä verrattuna muihin palkansaajiin. Niin tietotyötä kuin työtyytyväisyyttäkin on tutkittu tahoillaan paljon, mutta sen sijaan tietotyöntekijöiden työtyytyväisyyden erityispiirteitä ei ole aiemmin tutkittu. Tietotyöntekijöiksi on tässä tutkimuksessa luokiteltu korkeasti koulutetut työntekijät, jotka voivat sekä ideoida että suunnitella omaa työtään. Lähes kaikki heistä käyttävät tietotekniikkaa työssään, vaikka se ei olekaan ollut ehdoton edellytys tämän tutkimuksen näkökulmasta. Työtyytyväisyys tässä tutkimuksessa noudattelee Fredric Herzbergin kahden faktorin työtyytyväisyysteoriaa. Teorian mukaan työtyytyväisyyttä voi ilmetä vasta kun työn ulkoiset hygieniatekijät ovat kunnossa ja sen lisäksi työssä ilmenee työn sisältöön liittyviä motivaatiotekijöitä. Tutkimuksen aineistona on Tilastokeskuksen Työolotutkimus 2008 (N=4392). Tutkielman tulokset osoittivat, ettei tietotyöntekijöiden ja muiden palkansaajien yleinen työtyytyväisyys eronnut toisistaan. Noin neljännes molemmista ryhmistä oli erittäin tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Erittäin tyytyväiset olivat haluttomampia vaihtamaan työpaikkaa, mikäli siihen ilmenisi mahdollisuus. Erittäin tyytyväisiin kuulumista ennustivat molemmilla ryhmillä sekä Herzbergin teorian mukaiset motivaatio- että hygieniatekijät. Riski erittäin tyytyväisiin kuulumiseen oli korkeimmillaan, kun henkilö piti työtään tärkeänä ja merkittävänä ja oli tyytyväinen esimiehensä johtamistapaan. Myös työskentelyolosuhteet ja itsensä kokeminen arvostetuksi työyhteisössä lisäsivät selkeästi todennäköisyyttä korkeaan työtyytyväisyyteen molemmilla ryhmillä. Yleisesti ottaen erilaiset työn sisäisiin piirteisiin liittyvät motivaatiotekijät korostuivat hieman enemmän tietotyöntekijöiden ja hygieniatekijät taas jonkin verran enemmän muiden palkansaajien näkemyksissä. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että lähtökohtaisesti tietotyöntekijöiden ja muiden palkansaajien työtyytyväisyys syntyy samoista asioista, jotka liittyvät niin työn sisäisiin kuin ulkoisiinkin tekijöihin, toisin kuin Herzbergin teoria antaa olettaa. Tietotyöntekijöiden työtyytyväisyydessä kuitenkin korostui muita palkansaajia enemmän työn sisäiset tekijät. Tietotyötä tekevien työviihtyvyyttä voidaan näin ollen parantaa kaikille yhteisten piirteiden lisäksi esimerkiksi tarjoamalla kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Muille palkansaajille tärkeämpiä ovat palkkaus ja työpaikan sosiaaliset suhteet.