"Ikea kelluu" haastatteluja ilmastonmuutoksen havaitsemisesta

Työssäni olen tutkinut ilmastonmuutoksen havaitsemista kansalaisnäkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, mistä kansalaiset ovat saaneet tietoa ilmastonmuutoksesta ja, miten tieto ilmastonmuutoksesta on otettu vastaan. Lisäksi tutkin, uskovatko kansalaiset elämäntapavalinnoilla olevan merkitystä ilm...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Koivunen, Mirjami
Muut tekijät: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2007
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40045
Kuvaus
Yhteenveto:Työssäni olen tutkinut ilmastonmuutoksen havaitsemista kansalaisnäkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, mistä kansalaiset ovat saaneet tietoa ilmastonmuutoksesta ja, miten tieto ilmastonmuutoksesta on otettu vastaan. Lisäksi tutkin, uskovatko kansalaiset elämäntapavalinnoilla olevan merkitystä ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. Työhöni liittyy vertailunäkökulma Marja Järvelän ja Markku Wileniuksen tekemään tutkimukseen ”Ilmaston muutos, elämäntavat ja elinympäristö”, jossa haastateltiin sekä kansalaisia että ympäristövaikuttajia. Tutkimusote työssäni on kvalitatiivinen. Haastattelin kymmentä kansalaista huhtikuun 2007 aikana. Haastattelut koostuvat kahdesta kansalaisryhmästä; eläkeläisistä ja opiskelijoista. Näkökulmana työssäni on arkielämän ympäristöpolitiikka; pienen ympäristöpolitiikan merkittävyys suuren globaalin ympäristöriskin edessä. Lähestyn aineistoa tutkimalla kuluttajavalintoja, etsimällä aineistosta merkkejä vihreästä kuluttajuudesta ja elämäntapavalintojen merkityksiä hahmottelemalla. Ilmastonmuutoksen havaitsemisessa ei ollut juuri tapahtunut muutosta kymmenessä vuodessa. Merkittävämmäksi muutokseksi voi todeta ilmastonmuutoksen nouseminen kansalaisten tietoisuuteen ja sen asema selkeästi merkittävämpänä ympäristöuhkana. Tiedon vastaanottaminen oli kuitenkin lähes samanlaista kuin reilu kymmenen vuotta sitten. Ilmastonmuutos paikannettiin edelleen Suomea ja omaa hyvinvointia etäisesti koskettavaksi ja uskottiin, että Suomessa on edelleen aikaa sopeutua ilmastonmuutoksen ”saapumiseen”. Elämäntapavalinnat koettiin tärkeänä ilmastonmuutoksen torjumisessa, mutta suuriin elämäntapamuutoksiin, elintason laskuun tai eri hyödykkeiden kustannusten nousuun ei oltu valmiita. Merkittävää roolia näytteli asenteiden ja käyttäytymisen ristiriita. Vaikka arvoiltaan kaikki vastaajat olivat suhteellisen vihreitä, sitä ei arkipäivän elämäntapavalinnoista pystynyt vahvasti toteamaan.