"Paljon melua Naturasta" ristiriitaiset luontokäsitykset Natura 2000 -keskustelussa Suomessa

Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelmasta syntynyttä julkista keskustelua Suomessa ohjelman suunnitteluvaiheessa. Tutkimuksen keskiössä on erilaisten luonto- ja ympäristö- sekä luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelukäsitysten tarkastelu Natura 2000 -keskusteluss...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nissinen, Heli
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2010
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40004
Description
Summary:Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelmasta syntynyttä julkista keskustelua Suomessa ohjelman suunnitteluvaiheessa. Tutkimuksen keskiössä on erilaisten luonto- ja ympäristö- sekä luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelukäsitysten tarkastelu Natura 2000 -keskustelussa. Tutkimuksen lähtökohtana on oletus siitä, että osasyynä julkisuudessa esille tulleeseen Natura-konfliktiin pian sen jälkeen, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, olivat eri kiistaosapuolten erilaiset käsitykset luonnosta ja ympäristöstä ja etenkin niiden suojelusta. Tutkielmassa pyritään analysoimaan 1. keskustelussa esille tulleita ristiriitaisia luontokäsityksiä. 2. mihin muihin keskusteluihin Natura 2000 -keskustelu Suomessa liittyi. 3. ketkä Natura 2000 -keskustelussa olivat aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita. 4. millaisia liittoutumia, intressiryhmiä tai niin sanottuja diskurssikoalitioita Naturakeskustelun yhteydessä muodostui. Tutkielman aineiston muodostaa Natura 2000 -ohjelmasta käyty julkinen keskustelu. Tarkemmin ottaen aineistona on Natura 2000 -uutisointi sanoma- ja järjestölehdissä vuonna 1997 ja etenkin vuoden 1997 touko- ja kesäkuussa. Tutkielman aineisto on kerätty viidestä eri lehdestä. Nämä lehdet ovat Helsingin Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, Vihreä Lanka, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n järjestölehti, joka tuolloin oli nimeltään Maataloustuottaja, ja Suomen luonnonsuojeluliiton järjestölehti Luonnonsuojelija. Tutkimuksen lähtökohta on niin sanotussa konstruktivistisessa näkökulmassa. Tutkielmassa ei haluta tutkia sitä, onko jostakin asiasta välitetty kuva todellisuutta, vaan selvittää, miten tietoa, kuvia ja todellisuutta tuotetaan erilaisissa käytännöissä. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa on teorioiden ja näkökulman tarjoama lukutapa. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että luonnon- ja ympäristönsuojelulle annetut erilaiset arvot ja merkitykset olivat erittäin keskeisessä asemassa suomalaisen Natura 2000 - konfliktin syntymisessä. Erilaisten ristiriitaisten luontokäsitysten ympärille muotoutui kaksi diskurssikoalitioita − maanomistajat ja luonnonsuojelijat − joiden välissä keskusteluun ottivat osaa ympäristöhallinto, muut valtion virkamiehet sekä poliitikot. Voidaan myös sanoa, että osasyynä Natura-konfliktin syntymiseen ja eskaloitumiseen olivat toimijoiden eri näkemykset kunkin toimijan roolista EU-direktiivien täytäntöönpanossa. Natura 2000 - keskustelussa korostui myös tiedollinen konflikti, mikä oli aiempiin suojeluohjelmiin verrattuna uutta.