| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukivaikeuden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin yhteyttä,kehitystä ja muutosta 4-14-vuotiailla lapsilla. Lisäksi selvitettiin, onko psykososiaalisen hyvinvoinnin ja lukivaikeuden yhteys samanlaista tytöillä ja pojilla sekä lukivaikeuden sukuriskiryhmässä että kontrolliryhmässä. Tutkimusaineistona käytettiin Lapsen Kielen Kehitys ja Familiaalinen Dysleksiariski -seurantatutkimuksen (LKK) lapsia, joista puolella oli sukutaustasta johtuva riski lukivaikeuteen. Lukivaikeus todettiin kahdeksaa lukemista ja kirjoittamista mittavan osion avulla toisen kouluvuoden aikana 37:llä sukuriskiryhmän lapsista ja 9:llä kontrolliryhmän lapsista. Tyypillisiä lukijoita olivat 68 lasta sukuriskiryhmästä ja 84 kontrolliryhmän lasta. Psykososiaalisen hyvinvoinnin selvittämiseksi käytettiin maailmanlaajuisesti tunnettuja kyselylomakkeita BASC (the Behavior Assessment System for Children) ja SDQ (the Strengths and Difficulties Questionnaire). BASC:in vanhemmat täyttivät lasten ollessa 4-, 5-, 6-, 8- ja 9-vuotiaita. SDQ täytettiin vasta lasten ollessa 14-vuotiaita, jolloin myös nuoret itse täyttivät saman lomakkeen. Analyysimenetelminä lukivaikeuden,sukupuolen ja sukuriskin yhteyksien psykososiaaliseen hyvinvointiin selvittämiseksi käytettiin ttestiä ja efektikokoa (Cohenin d). Psykososiaalisen hyvinvoinnin kehitystä ja muutosta lukivaikeuden ja sukuriskin suhteen tutkittiin toistomittausten MANOVA analyysilla. Lopuksi tutkittiin lukivaikeuden
ja psykososiaalisen hyvinvoinnin yhteyden samanlaisuutta tytöillä ja pojilla sekä sukuriski-ja kontrolliryhmässä. Menetelmänä 4-, 5-, 6-, 8- ja 9-vuotiailla käytettiin MANOVA analyysia ja 14-vuotiailla ANOVA analyysiä bootstrapping-toimintoa hyödyntäen. Oletusten mukaisesti löydettiin psykososiaalisen hyvinvoinnin olevan yhteydessä lukivaikeuteen, sukupuoleen ja sukuriskiin. Päätuloksina löydettiin lasten, joilla oli lukivaikeus, heikommat taidot sopeutuvuudessa ja sosiaalisissa taidoissa tyypillisesti lukeviin lapsiin verrattuna jo alle kouluikäisinä. Suurimmillaan ero ilmeni tyypillisesti ja heikosti lukevien tyttöjen välillä. Lisäksi lukivaikeuden yhteys psykososiaaliseen
hyvinvointiin ilmeni erilaisena tytöillä ja pojilla jo alle kouluikäisinä: tytöillä oli enemmän tunne-elämän ongelmia ja pojilla käyttäytymisen ongelmia. Lukivaikeuden yhteys oli myös erilaista sukuriski- ja kontrolliryhmässä: erityisesti ilmeni kontrolliryhmän heikosti lukevien nuorten tarkkaamattomuus ja hyperaktiivisuus. Tuloksien perusteella jatkossa tulisi huomioida jo alle kouluikäiste lasten kielellisen sekä sosiaalisen taidokkuuden yhtyeenkietoutuminen ja tukea näitä molempia lukivaikeuden ehkäisemiseksi. Huomiota tulisi kiinnittää myös lukivaikeuden erilaiseen profiiliin sukuriskilapsilla ja lapsilla, joilla perinnöllistä riskiä lukivaikeuteen ei ole.
|
|---|