| Yhteenveto: | Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää millaisin perusteluin Hämeenlinnan seudulla lähdettiin
toteuttamaan kuntauudistusta ja suurkuntaa vuosina 2005 – 2006. Hämeenlinnan seutukunnalla
toteutettiin samanaikaisesti kahta uudistusta valtion vaatimaa ns. paras-hanketta ja seutukunnan itse
itselleen ottamaa palvelujen uudistamista yli kuntarajojen ns. patu-hanke. Tutkielmassa
kuntapalveluiden ja kuntarakenteen uudistuskeskustelua seurataan sanomalehtikirjoittelusta.
Kyseessä ei ole aineistoltaan kokonaistutkimus, vaan eräänlainen modernin, tradition ja
myöhäismodernin politiikan perustelujen lukukoe lehtiteksteistä. Tutkielmassa kuntauudistuksen
lehtitekstien sisältöä ja argumentointia tarkastellaan median, kansalaisyhteiskunnan, politiikan ja
talouden muodostamasta käsitteellisen mallin kautta. Perusoletus on, että talouden ja markkinoiden
vaatimukset ohjaavat uudistuksissa politiikkaa ja myös kansalaisyhteiskunta pyritään kytkemään ja
ymmärtämään talousvaatimuksia. Tutkielman käsitteellisessä osassa tarkennetaan modernin,
tradition ja myöhäismodernin painotuksia poliittisesti pohtimalla, kuinka suuresti uudistusten
sisältöön vaikuttaa talouspoliittisen uusliberalismin ja ns. pohjoismaisen hyvinvointivaltion jännite.
Tutkimuksen tuloksissa havaitaan, että kunnissa oli halua vähentää ja purkaa palveluja mm.
subjektiivisia oikeuksia jopa enemmän kuin valtio on odottanut. Hämeenlinnan seudulla päädyttiin
syksyllä 2006 uudistamaan kuntapalveluja ja kuntarakennetta kuntaliitosten kautta. Mediassa ja
poliitikkojen puheissa tämän uudistuksen keskeinen perustelu oli ns. ”suuruuden ekonomia”
palvelutuotannossa. Tutkielman käsitteellisen otteen kautta tämä tulkitaan ns. modernin
perusteluksi. Uudistuksen myöhäismodernit perustelut ovat paljon subjektiivisimpia ja
epäilevämpiä. Tutkielmassa päädytäänkin sellaiseen johtopäätökseen, että kuntauudistuksissa
tavoitellaan modernia, vaikka monin osain 2000-luvulla eletään jo myöhäismodernia aikaa.
|
|---|