| Summary: | Virheiden merkitys vieraiden kielten oppimisessa on tunnustettu aina 1970-luvulta lähtien, jolloin virheet alettiin nähdä välttämättömänä osana kielen ja sen sääntöjen oppimista. Virheiden tekemiseen vieraan kielen opiskelussa liittyy oleellisena osana opettajan oppijoille antama korjaava palaute (corrective feedback). Opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksen, jota korjaava palaute osaltaan edustaa, on kuitenkin todettu voivan aiheuttaa oppijoissa ahdistuneisuutta ja pelkoa (anxiety). Tässä tutkielmassa kartoitetaan, millaisia suullisia virheitä suomalaiset yhdeksäsluokkalaiset englannin kielen oppitunneilla tekevät ja miten noloina he niitä pitävät. Tarkoituksena on myös selvittää, miten he suhtautuvat tekemiinsä suullisiin virheisiin ja niihin liittyvään opettajan korjaavaan palautteeseen. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti siihen, kokevatko yhdeksäsluokkalaiset virheet, korjaavan palautteen ja niihin liittyvät kommunikaatiotilanteet ahdistavina ja pelottavina. Tutkimukseen osallistui 100 yhdeksäsluokkalaista, joiden mielipiteitä kartoitettiin kirjallisen kyselyn avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että 83 % vastaajista kokee suullisten virheiden tekemisen luokkatilanteessa ahdistavana, vaikkakin enemmistöllä heistä (91 %) ahdistusta esiintyy harvoin tai silloin tällöin. Erityisen ahdistaviksi virheet koetaan opettajan läsnä ollessa, kun taas pari- ja ryhmätyötilanteissa ahdistusta esiintyy vähemmän. Yleisimmät syyt virheiden ahdistavuuteen liittyivät muihin oppilaisiin (nolous, nauraminen, kommentointi) tai opettajaan (arvosanan laskeminen, opettajan ajatukset). Lähes kaikki vastaajat (98%) kuitenkin mieltävät virheet hyödyllisiksi ja oppimista edistäviksi. Korjaavaa palautetta opettajalta toivoo aina tai usein 56 % vastaajista, vaikkakin 80 % vastaajista kokee palautteen hyödylliseksi aina tai usein. Opettajan tuleekin kiinnittää huomiota valitsemiinsa korjaamisstrategioihin, sillä toiset strategiat (elicitation) koettiin huomattavasti ahdistavampina kuin toiset (metalinguistic feedback), mikä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että oppilaat eivät halua korjaavaa palautetta, vaikka mieltävätkin sen hyödylliseksi.
Vaikka tutkimuksen aineisto on pienehkö, sen tulokset tarjoavat tuoretta tietoa suomalaisten kielenoppijoiden ahdistuneisuudesta ja suhtautumisesta virheisiin ja korjaavaan palautteeseen. Jatkotutkimuksia tarvitaankin eri ikäluokkien osalta, jotta oppilaiden ahdistuneisuuden syistä saadaan lisää tietoa.
|
|---|