| Yhteenveto: | Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millainen kuva eklektiseksi uskonnollisuudeksi
kutsutusta ilmiöstä muodostuu suomalaisten sanoma- ja aikakauslehtien sivuilla.
Analyysimenetelmänä olen käyttänyt diskurssianalyysia. Tutkimuksen aineisto koostuu
vuosina 2000–2007 ilmestyneistä lehtiartikkeleista. Artikkeleita on yhteensä 63 kappaletta,
ja ne on koottu seitsemästä suomalaisesta lehdestä.
Uskonnon sosiologisen tutkimuksen perinne ulottuu aina sosiologian klassikoihin, kuten
Max Weberiin ja Émile Durkheimiin saakka. Tutkielmani teoreettinen tausta koostuukin
sekä aikaisemmasta uskontososiologisesta tutkimuksesta että kuluttamiseen,
yksilöllistymiseen ja postmodernisaatioon liittyvistä ajatuksista.
Eklektisen uskontokäsityksen nousun taustalta voidaan löytää sellaisia yhteiskunnallisia
kehityssuuntia kuin yhtenäiskulttuurin hajoaminen ja valinnanmahdollisuuksien
lisääntyminen, yksilöllistyminen, kulutusajattelun nousu sekä tiedonvälityksen
kehittyminen ja globalisaatio.
Aineistosta nousee esille viisi diskurssia, joiden kautta eklektistä uskonnollisuutta voidaan
tarkastella: kulutusdiskurssi, yksilöllisyys- ja yksityisyysdiskurssi, tässä ja nyt -diskurssi,
elämyksellisyys- ja hyvinvointidiskurssi sekä vastakohta- ja vertailudiskurssi. Eklektinen
uskonnollisuus näyttäytyy olennaisesti kaupunkilaisena ja postmodernina ilmiönä, jota
luonnehtivat yksilöllisyys, sitoutumattomuus, elämykset ja valinnat. Se voidaan nähdä
erityisesti nuorille kaupunkilaisaikuisille tyypillisenä henkisyyden harjoittamisen muotona.
Eklektinen uskonnollisuus on avaraa henkisyyttä aikana, joka paitsi mahdollistaa
valintojen tekemisen, myös pakottaa siihen, kun perinteiset sidokset ja identiteetin
rakentamisen tavat murtuvat.
|
|---|