| Yhteenveto: | Tämän pro gradu-työn tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia käsityksiä ja
mielipiteitä ikääntyneillä on eurooppalaisuudesta, Euroopan unionista ja Suomen
jäsenyydestä Euroopan unionissa. Tutkimusta varten haastateltujen henkilöiden
käsitysten ja mielipiteiden avulla tarkastellaan, onko heillä havaittavissa
jonkinlaista eurooppalaista identiteettiä ja miten se suhteutuu heidän kansalliseen,
suomalaiseen identiteettinsä.
Tutkimusaineisto kerättiin järjestämällä kaksi ryhmähaastattelua, jotka perustuivat
teemahaastattelurunkoon. Kolme pääteemaa olivat eurooppalaisuus, Euroopan
unioni ja Suomen jäsenyys siinä. Ryhmähaastatteluissa haastateltiin 70-85-
vuotiaita, 1920-1930-luvuilla syntyneitä jyväskyläläisiä. Ensimmäinen ryhmä
koostui Ikääntyvien yliopiston opiskelijoista ja toinen jyväskyläläisen palvelutalon
asukkaista. Haastateltavat kuuluvat ”sodanjälkeisen jälleenrakennuksen ja nousun
sukupolveen”. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia,
joka perustuu teemahaastattelua varten tehtyyn haastattelurunkoon. Analyysi
jakautuu kolmeen päälukuun; Euroopan ja eurooppalaisuuden määrittelyä,
Euroopan unioni ja Suomen EU-jäsenyys sekä ikääntyneenä ”Euro-Suomessa”.
Eurooppalaisuus näyttäytyi haastateltaville maantieteen ja maanosan kulttuurisen
yhtenäisyyden ja toisaalta moninaisuuden kautta. Euroopan unioni aiheutti
haastateltavissa ristiriitaisia tuntemuksia; sen ideaa pidettiin hyvänä, mutta
käytännön toteutusta kritisoitiin. Haastateltavat identifioituivat edelleen
ensisijaisesti Suomeen, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. He identifioituivat
jonkin verran myös Eurooppaan, mutta enemmän sen kulttuuriperintöön ja
arvoihin kuin Euroopan unioniin symboleineen. Ikääntyneiden puhuessa
tutkimuksen teemoista, oli havaittavissa, että taustalla vaikutti jonkin verran heidän
sukupolvensa kokemat vaiheet, erityisesti sota-aika.
|
|---|