| description |
Riittävä proteiinin ja muiden energiaravintoaineiden saanti turvaa elimistön optimaalisten adaptaatioiden kehittymisen harjoittelun seurauksena. Tämän vuoksi erilaiset lisäravinnevalmisteet, erityisesti proteiinilisät, ovat suosittuja urheilijoiden keskuudessa. Harjoittelu ja ravinto aiheuttavat myös muutoksia elimistön hormonipitoisuuksiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lisätyn proteiinin vaikutuksia jalkojen maksimivoimaan ja veren testosteroni-, kortisoli- ja SHBG -pitoisuuksiin sekä testosteroni-kortisoli -suhteeseen 12 vuorokauden intensiivisen voima- ja nopeusharjoittelujakson aikana sekä erikseen yhden hypertrofisen voimaharjoituksen aikana.
Menetelmät. Ryhmien välille muodostettiin ero proteiininsaannissa lisäravinnejuomien (proteiini- tai hiilihydraattijuoma) avulla. Proteiiniryhmä nautti proteiinia 3,3 g/kg/vrk ja plaseboryh-mä 1,6 g/kg/vrk 12 vuorokauden ajan. Ravinnonsaanti ohjattiin ennen harjoitusjaksoa täytettyjen ruokapäiväkirjojen pohjalta. Koehenkilöt (yleisurheilun teholajien urheilijoita ja pesäpalloilijoita) pitivät ruokapäiväkirjaa myös koko tutkimusjakson ajan ja päiväkirjat analysoitiin Nutri-Flow -ohjelmalla. Tutkimusjakson aikana koehenkilöt tekivät yhteensä kolme korkeaintensiteettistä harjoitusta: nopeusharjoituksen juoksemalla, maksimivoimaharjoituksen ja hypertrofisen maksimivoimaharjoituksen. Tutkimusjakson aikana koehenkilöiltä otettiin yhteensä neljä paastoverinäytettä kyynärvarren laskimosta: ennen tutkimusjaksoa, hypertrofisen harjoituksen aa-muna, sen ensimmäisenä palautumispäivänä sekä neljäntenä palautumispäivänä. Verinäytteitä otettiin myös hypertrofisen harjoituksen yhteydessä ennen harjoitusta, välittömästi harjoituksen jälkeen ja tunti harjoituksen jälkeen. Jalkojen ojentajalihasten maksimivoima mitattiin jalkaprässillä ennen tutkimusjaksoa, ensimmäisenä ja neljäntenä palautumispäivänä sekä hypertrofisen harjoituksen yhteydessä: ennen, välittömästi jälkeen ja tunti harjoituksen jälkeen. Tilastolliset analyysit suoritettiin SPSS 19,0 - ohjelmistolla t-testejä käyttämällä. Lisäksi ravintoaineiden ja hormonipitoisuuksien yhteyksiä tarkasteltaessa käytettiin Pearsonin korrelaatioanalyysiä. Merkitsevyyden raja oli p < 0,05.
Tulokset. Tarkasteltaessa sekä proteiini- että hiilihydraattiryhmän alku- ja loppumittausarvoja, havaittiin molempien ryhmien jalkaprässin ykköstoistomaksimin kasvaneen tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05) mittausten välillä (prot: 276 ± 39 vs. 299 ± 37 kg, hiilih: 269 ± 42 vs. 311 ± 46 kg). Testosteronipitoisuus ei muuttunut alku- ja loppumittausten välillä kummassakaan ryhmässä (prot: 22,1 ± 5,4 vs. 20,5 ± 4,8 nmol/l, hiilih. 21,0 ± 6,5 vs. 22,9 ± 7,8 nmol/l). Alku- ja loppumittausten välinen kortisolipitoisuus pysyi myös muuttumattomana molemmissa ryhmissä (prot: 461 ± 113 vs. 457 ± 140 nmol/l, hiilih: 464 ± 127 vs. 406 ± 110 nmol/l). Kummankaan ryhmän SHBG -pitoisuus ei eronnut alku- ja loppumittausten välillä (proteiiniryhmä: 39,3 ± 24,2 vs. 40,0 ± 20,6 nmol/l, hiilihydraattiryhmä: 37,2 ± 10,2 vs. 37,1 ± 8,6 nmol/l). Testosteroni-kortisoli -suhteessa ei ollut eroja kummankaan ryhmän alku- tai loppumittausten välillä (proteiiniryhmä: 0,05 ± 0,01 vs. 0,05 ± 0,02, hiilihydraattiryhmä: 0,05 ± 0,02 vs. 0,06 ± 0,03).
Hypertrofisen harjoituksen yhteydessä sekä proteiini- että hiilihydraattiryhmän jalkaprässin ykköstoistomaksimi laski harjoituksen jälkeen merkitsevästi (p < 0,001) verrattuna harjoitusta edeltäviin arvoihin (prot: 291 ± 37 vs. 268 ± 35 kg, hiilih: 302 ± 18 vs. 275 ± 40 kg). Testosteronipitoisuus ei muuttunut proteiiniryhmällä harjoituksen yhteydessä (ennen: 14,2 ± 3,2 vs. jälkeen: 15,2 ± 5,1 nmol/l), hiilihydraattiryhmällä pitoisuus nousi (ennen: 13,3 ± 3,1 vs.
jälkeen: 18,4 ± 4,9 nmol/l). Molempien ryhmien kortisolipitoisuudet nousivat harjoituksen yhteydessä (proteiiniryhmä: ennen 234 ± 66 vs. jälkeen 463 ± 171 nmol/l; (p = 0,013), hiilihydraattiryhmä: ennen 278 ± 93 vs. jälkeen 423 ± 189 nmol/l; (p = 0,005)). Veren SHBG -pitoisuus ei muuttunut kummallakaan ryhmällä harjoituksen yhteydessä (proteiiniryhmä: ennen 39,9 ± 7,2 vs. jälkeen 40,5 ± 23,1 nmol/l, hiilihydraattiryhmä: ennen 39,5 ± 7,2 vs. jälkeen 40,3 ± 9,1 nmol/l). Proteiiniryhmän testosteroni-kortisoli -suhde laski harjoituksen yhteydessä (ennen 0,06 ± 0,02 vs. jälkeen 0,04 ± 0,03; (p = 0,003)), hiilihydraattiryhmällä ei tapahtunut muutosta (en-nen 0,05 ± 0,02 vs. jälkeen 0,05 ± 0,03).
Tutkimuksessa ei siten havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä missään mittausajankohdassa 12 vuorokauden aikana jalkaprässin ykköstoistomaksimissa, veren absoluuttisissa testosteroni-, kortisoli- ja SHBG -pitoisuuksissa tai testosteroni-kortisoli -suhteessa. Testosteronin suhteellisen pitoisuuden lisääntymisen havaittiin kuitenkin olevan proteiiniryhmällä vähäisempää plaseboryhmään verrattuna (p = 0,003) hypertrofisen harjoituksen yhteydessä. Lisäksi hiilihydraattiryhmän energiansaannin ja kortisolipitoisuuden välillä havaittiin negatiivinen korrelaatio (r = -0,778, p = 0,023).
Johtopäätös. Tutkimuksen perusteella proteiininsaannin lisääminen kaksinkertaiseksi 12 vuorokauden ajaksi intensiivisen voima- ja nopeusharjoittelun yhteydessä ei riitä saamaan muutoksia veren lepotilan testosteroni, kortisoli- ja SHBG -pitoisuuksiin eikä maksimivoimaan. Proteiininsaannin lisääminen saattaa kuitenkin lieventää veren testosteronipitoisuuden nousua hypertrofisen voimaharjoituksen yhteydessä.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Toivonen, Johanna", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2012-09-19T14:08:20Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2012-09-19T14:08:20Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2012", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38588", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Riitt\u00e4v\u00e4 proteiinin ja muiden energiaravintoaineiden saanti turvaa elimist\u00f6n optimaalisten adaptaatioiden kehittymisen harjoittelun seurauksena. T\u00e4m\u00e4n vuoksi erilaiset lis\u00e4ravinnevalmisteet, erityisesti proteiinilis\u00e4t, ovat suosittuja urheilijoiden keskuudessa. Harjoittelu ja ravinto aiheuttavat my\u00f6s muutoksia elimist\u00f6n hormonipitoisuuksiin. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 lis\u00e4tyn proteiinin vaikutuksia jalkojen maksimivoimaan ja veren testosteroni-, kortisoli- ja SHBG -pitoisuuksiin sek\u00e4 testosteroni-kortisoli -suhteeseen 12 vuorokauden intensiivisen voima- ja nopeusharjoittelujakson aikana sek\u00e4 erikseen yhden hypertrofisen voimaharjoituksen aikana.\r\nMenetelm\u00e4t. Ryhmien v\u00e4lille muodostettiin ero proteiininsaannissa lis\u00e4ravinnejuomien (proteiini- tai hiilihydraattijuoma) avulla. Proteiiniryhm\u00e4 nautti proteiinia 3,3 g/kg/vrk ja plaseboryh-m\u00e4 1,6 g/kg/vrk 12 vuorokauden ajan. Ravinnonsaanti ohjattiin ennen harjoitusjaksoa t\u00e4ytettyjen ruokap\u00e4iv\u00e4kirjojen pohjalta. Koehenkil\u00f6t (yleisurheilun teholajien urheilijoita ja pes\u00e4palloilijoita) pitiv\u00e4t ruokap\u00e4iv\u00e4kirjaa my\u00f6s koko tutkimusjakson ajan ja p\u00e4iv\u00e4kirjat analysoitiin Nutri-Flow -ohjelmalla. Tutkimusjakson aikana koehenkil\u00f6t tekiv\u00e4t yhteens\u00e4 kolme korkeaintensiteettist\u00e4 harjoitusta: nopeusharjoituksen juoksemalla, maksimivoimaharjoituksen ja hypertrofisen maksimivoimaharjoituksen. Tutkimusjakson aikana koehenkil\u00f6ilt\u00e4 otettiin yhteens\u00e4 nelj\u00e4 paastoverin\u00e4ytett\u00e4 kyyn\u00e4rvarren laskimosta: ennen tutkimusjaksoa, hypertrofisen harjoituksen aa-muna, sen ensimm\u00e4isen\u00e4 palautumisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 nelj\u00e4nten\u00e4 palautumisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Verin\u00e4ytteit\u00e4 otettiin my\u00f6s hypertrofisen harjoituksen yhteydess\u00e4 ennen harjoitusta, v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti harjoituksen j\u00e4lkeen ja tunti harjoituksen j\u00e4lkeen. Jalkojen ojentajalihasten maksimivoima mitattiin jalkapr\u00e4ssill\u00e4 ennen tutkimusjaksoa, ensimm\u00e4isen\u00e4 ja nelj\u00e4nten\u00e4 palautumisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 hypertrofisen harjoituksen yhteydess\u00e4: ennen, v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti j\u00e4lkeen ja tunti harjoituksen j\u00e4lkeen. Tilastolliset analyysit suoritettiin SPSS 19,0 - ohjelmistolla t-testej\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi ravintoaineiden ja hormonipitoisuuksien yhteyksi\u00e4 tarkasteltaessa k\u00e4ytettiin Pearsonin korrelaatioanalyysi\u00e4. Merkitsevyyden raja oli p < 0,05.\r\nTulokset. Tarkasteltaessa sek\u00e4 proteiini- ett\u00e4 hiilihydraattiryhm\u00e4n alku- ja loppumittausarvoja, havaittiin molempien ryhmien jalkapr\u00e4ssin ykk\u00f6stoistomaksimin kasvaneen tilastollisesti merkitsev\u00e4sti (p < 0,05) mittausten v\u00e4lill\u00e4 (prot: 276 \u00b1 39 vs. 299 \u00b1 37 kg, hiilih: 269 \u00b1 42 vs. 311 \u00b1 46 kg). Testosteronipitoisuus ei muuttunut alku- ja loppumittausten v\u00e4lill\u00e4 kummassakaan ryhm\u00e4ss\u00e4 (prot: 22,1 \u00b1 5,4 vs. 20,5 \u00b1 4,8 nmol/l, hiilih. 21,0 \u00b1 6,5 vs. 22,9 \u00b1 7,8 nmol/l). Alku- ja loppumittausten v\u00e4linen kortisolipitoisuus pysyi my\u00f6s muuttumattomana molemmissa ryhmiss\u00e4 (prot: 461 \u00b1 113 vs. 457 \u00b1 140 nmol/l, hiilih: 464 \u00b1 127 vs. 406 \u00b1 110 nmol/l). Kummankaan ryhm\u00e4n SHBG -pitoisuus ei eronnut alku- ja loppumittausten v\u00e4lill\u00e4 (proteiiniryhm\u00e4: 39,3 \u00b1 24,2 vs. 40,0 \u00b1 20,6 nmol/l, hiilihydraattiryhm\u00e4: 37,2 \u00b1 10,2 vs. 37,1 \u00b1 8,6 nmol/l). Testosteroni-kortisoli -suhteessa ei ollut eroja kummankaan ryhm\u00e4n alku- tai loppumittausten v\u00e4lill\u00e4 (proteiiniryhm\u00e4: 0,05 \u00b1 0,01 vs. 0,05 \u00b1 0,02, hiilihydraattiryhm\u00e4: 0,05 \u00b1 0,02 vs. 0,06 \u00b1 0,03).\r\nHypertrofisen harjoituksen yhteydess\u00e4 sek\u00e4 proteiini- ett\u00e4 hiilihydraattiryhm\u00e4n jalkapr\u00e4ssin ykk\u00f6stoistomaksimi laski harjoituksen j\u00e4lkeen merkitsev\u00e4sti (p < 0,001) verrattuna harjoitusta edelt\u00e4viin arvoihin (prot: 291 \u00b1 37 vs. 268 \u00b1 35 kg, hiilih: 302 \u00b1 18 vs. 275 \u00b1 40 kg). Testosteronipitoisuus ei muuttunut proteiiniryhm\u00e4ll\u00e4 harjoituksen yhteydess\u00e4 (ennen: 14,2 \u00b1 3,2 vs. j\u00e4lkeen: 15,2 \u00b1 5,1 nmol/l), hiilihydraattiryhm\u00e4ll\u00e4 pitoisuus nousi (ennen: 13,3 \u00b1 3,1 vs.\r\nj\u00e4lkeen: 18,4 \u00b1 4,9 nmol/l). Molempien ryhmien kortisolipitoisuudet nousivat harjoituksen yhteydess\u00e4 (proteiiniryhm\u00e4: ennen 234 \u00b1 66 vs. j\u00e4lkeen 463 \u00b1 171 nmol/l; (p = 0,013), hiilihydraattiryhm\u00e4: ennen 278 \u00b1 93 vs. j\u00e4lkeen 423 \u00b1 189 nmol/l; (p = 0,005)). Veren SHBG -pitoisuus ei muuttunut kummallakaan ryhm\u00e4ll\u00e4 harjoituksen yhteydess\u00e4 (proteiiniryhm\u00e4: ennen 39,9 \u00b1 7,2 vs. j\u00e4lkeen 40,5 \u00b1 23,1 nmol/l, hiilihydraattiryhm\u00e4: ennen 39,5 \u00b1 7,2 vs. j\u00e4lkeen 40,3 \u00b1 9,1 nmol/l). Proteiiniryhm\u00e4n testosteroni-kortisoli -suhde laski harjoituksen yhteydess\u00e4 (ennen 0,06 \u00b1 0,02 vs. j\u00e4lkeen 0,04 \u00b1 0,03; (p = 0,003)), hiilihydraattiryhm\u00e4ll\u00e4 ei tapahtunut muutosta (en-nen 0,05 \u00b1 0,02 vs. j\u00e4lkeen 0,05 \u00b1 0,03).\r\nTutkimuksessa ei siten havaittu tilastollisesti merkitsevi\u00e4 eroja ryhmien v\u00e4lill\u00e4 miss\u00e4\u00e4n mittausajankohdassa 12 vuorokauden aikana jalkapr\u00e4ssin ykk\u00f6stoistomaksimissa, veren absoluuttisissa testosteroni-, kortisoli- ja SHBG -pitoisuuksissa tai testosteroni-kortisoli -suhteessa. Testosteronin suhteellisen pitoisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisen havaittiin kuitenkin olevan proteiiniryhm\u00e4ll\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 plaseboryhm\u00e4\u00e4n verrattuna (p = 0,003) hypertrofisen harjoituksen yhteydess\u00e4. Lis\u00e4ksi hiilihydraattiryhm\u00e4n energiansaannin ja kortisolipitoisuuden v\u00e4lill\u00e4 havaittiin negatiivinen korrelaatio (r = -0,778, p = 0,023).\r\nJohtop\u00e4\u00e4t\u00f6s. Tutkimuksen perusteella proteiininsaannin lis\u00e4\u00e4minen kaksinkertaiseksi 12 vuorokauden ajaksi intensiivisen voima- ja nopeusharjoittelun yhteydess\u00e4 ei riit\u00e4 saamaan muutoksia veren lepotilan testosteroni, kortisoli- ja SHBG -pitoisuuksiin eik\u00e4 maksimivoimaan. Proteiininsaannin lis\u00e4\u00e4minen saattaa kuitenkin lievent\u00e4\u00e4 veren testosteronipitoisuuden nousua hypertrofisen voimaharjoituksen yhteydess\u00e4.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Heikki Peltonen (heipelto@jyu.fi) on 2012-09-19T14:08:20Z\nNo. of bitstreams: 1\nLFY.A005 Toivonen Johanna.pdf: 781794 bytes, checksum: 88c69b4c77deefc7b8f37aada735f6aa (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2012-09-19T14:08:20Z (GMT). No. of bitstreams: 1\nLFY.A005 Toivonen Johanna.pdf: 781794 bytes, checksum: 88c69b4c77deefc7b8f37aada735f6aa (MD5)\n Previous issue date: 2012", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "hormonitoiminta", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "testosteroni", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kortisoli", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "proteiinilis\u00e4", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "voimaharjoittelu", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Proteiinilis\u00e4n vaikutus teholajien urheilijoiden veren hormonipitoisuuksiin ja maksimivoimaan 12 vuorokauden harjoittelujakson ja yhden hypertrofisen voimaharjoituksen aikana", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201209192457", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "jyx.includeIn.OAI", "value": "true", "language": "", "element": "includeIn", "qualifier": "OAI", "schema": "jyx"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|