| Yhteenveto: | Monikulttuurisuudella on pitkät perinteet Bosnian historiassa. Sijainti idän ja lännen välissä aiheutti sen, että eri
hallitsijat, valtiot ja kansat kävivät taistelua alueen hallinnasta. Bosniaan muodostui asunpaikka usealle eri etniselle
ryhmälle, joista suurimpina olivat serbit, muslimit ja kroaatit. Myös etnisten ryhmien sisälle muodostui omia
kulttuureita ja tunnusomaista Bosnialle oli jakautuminen pienempiin yhteisöihin. Väkivaltaisuudet etnisten ryhmien
välille alkoivat toisen maailmansodan aikana ja olivat vaikuttamassa Jugoslavian hajoamiseen ja Bosnian sodan
(1992 – 1995) syttymiseen. Sodan aikaiset etniset puhdistukset ja pakkosiirrot saivat aikaan pakolaisongelman, kun
2 miljoonaa ihmistä joutui lähtemään kodeistaan. Tämän työn tarkoituksena on tutkia Bosniassa käydyn sodan
aikana pakolaisiksi joutuneiden paluumuuttoa ja heihin kohdistuneita ihmisoikeusrikoksia Amnesty Internationalin
ja Human Rights Watchin raporttien pohjalta vuosina 1996 - 2004. Työssä selvitetään mitkä olivat pakolaisten
paluumuuton ongelmia ja miten paikallinen lainsäädäntö ja siinä tapahtuneet muutokset vaikuttivat paluumuuttoon
sekä millaisia ihmisoikeusrikoksia paluumuuttajat joutuivat kokemaan ja miten niihin reagoitiin. Esille tulee myös
kansainvälisen yhteisön toiminta ja sen vaikutukset ihmisoikeuksiin ja paluumuuttoon. Työssä käsitellään sekä
ulkomaille pakolaisiksi lähteneitä että ns. sisäisiä pakolaisia. Päälähteinä on käytetty ihmisoikeusjärjestö Amnesty
Internationalin ja Human Rights Watchin raportteja, julistuksia, vetoomuksia, uutisia, kirjeitä ym. sekä UNHCR:n
raportteja ja tilastoja. Vuosiraporteista, artikkeleista ja julkilausumista tulee esille ihmisoikeusrikkomukset, joita
paluumuuttajat ovat joutuneet kokemaan. Väkivalta, uhkailut ja omaisuuden tuhoaminen olivat hyvin yleisiä
paluumuuttajiin kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia sodan jälkeisinä vuosina ja erityisesti vähemmistöpalaajien
ihmisoikeuksia loukattiin. 2000-luvulla väkivaltaisuudet vähenivät ja vähemmistöt joutuivat syrjityiksi esimerkiksi
työnhaussa, koulutuksessa ja sosiaalisten etujen saamisessa. Suurimmat esteet paluumuutolle olivat asuntojen puute
ja paikallisviranomaisten haluttomuus edistää vähemmistöjen paluumuuttoa. Kansainvälisen yhteisön
painostuksesta Bosniaan saatiin esimerkiksi lakimuutos, joka antoi mahdollisuuden saada sodan aikana menetetty
koti takaisin tai korvaus menetetystä omaisuudesta.
|
|---|