| Summary: | Tutkimuksen aiheena oli elämän tarkoituksellisuuden kokemuksen ja sisällön yksilölliset ja yleiset merkitykset vapaaehtoistyöhön osallistuvilla eläkeikäisillä. Päätutkimusongelmana esitettiin millaisia elämän tarkoituksellisuuden kokemuksia, sisältöjä ja merkityksiä yksilöt nostavat esille. Tutkimuksessa selvitettiin, millä tavalla vapaaehtoistyössä toimiminen sijoittuu elämän tarkoituksellisuuden kokemuksen muiden sisältöjen joukkoon, millaisia merkityksiä yksilöt antavat vapaaehtoistyöntekijänä toimimiselle ja millainen yhteys näillä merkityksillä on heidän elämän tarkoituksellisuuden kokemukseensa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yli 60-vuotiaat kotona asuvat vapaaehtoistyöhön osallistuvat eläkeläiset. Tutkittaviksi valikoitui 14 eläkeläisnaista, jotka osallistuivat vapaaehtoistöihin vaihtelevasti. Tutkittavien ikäjakauma oli 61–77 vuotta. Tutkimusmenetelminä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu sekä yksi likert-tyyppinen kysymys ja avoin kysymys elämän tarkoituksellisuuden kokemuksen määrästä ja syystä. Tutkimusaineisto analysoitiin fenomenologisen psykologian kokemuksen tutkimusmenetelmällä. Analyysi oli kaksivaiheinen, yksilökohtaisten merkitysverkostojen ja yleisen merkitysverkoston analyysi. Kyselylomakkeiden vastauksia verrattiin haastatteluaineistoon yksilö- ja yleisellä tasolla. Tutkimuksen tuloksena olivat 14 yksilökohtaista merkitysverkostoa, joista muodostui kolme yleistä merkitysverkostotyyppiä. Elämän tarkoituksellisuuden kokemukset, sisällöt ja syyt esitettiin yksilötasolla yksilökohtaisissa merkitysverkostoissa. Näitä merkityksiä olivat elämän arvot ja tavoitteet sekä suhtautuminen menneisyyteen, tulevaisuuteen, elämään ja kuolemaan. Tutkimuksen ennakko-oletus, että elämän tarkoituksellisuuden merkitykset voidaan tiivistää muutamaan yleiseen merkitysverkostoon toteutui, mutta tiivistyksessä menetettiin merkitysten ja sisältöjen moninaisuutta. Elämän tarkoituksellisuuden sisällöt olivat yksilöllisiä kokemuksia, joita kaikki tutkitut kykenivät erottelemaan ja sanallistamaan. Yleiset merkitysverkostot jakautuivat kolmeen tyyppiin, joissa elämän tarkoituksellisuuden kokemukset, sisällöt ja merkitykset tiivistyivät arvomaailman mukaan: 1. Toimeliaat ja perhekeskeiset, 2. Elämä kulkee kulkuaan; terveyttä korostavat, perhekeskeiset ja omaa kuolemaansa pohtineet ja 3. Aktiiviset ja terveyttä korostavat. Merkitysverkostotyypeille 1. ja 2. muodostui lisäksi päätyypin alatyypit. Tulokset tukivat käsitystä, että elämän tarkoituksellisuuden sisällöt ovat yksilöllisiä ja antoivat tukea käsitykselle läheisistä ihmisistä elämän tarkoituksellisuuden kokemuksen tärkeimpänä sisältönä. Elämän tarkoituksellisuuden kokemukseen liittyviä merkityksiä vapaaehtoistyölle annettiin eniten yksilökohtaisissa merkitysverkostoissa, joista muodostui merkitysverkostotyyppi 1. ja sen alatyyppi. Näitä merkityksiä olivat elämään tarkoitusta ja sisältöä tuova toiminta-alue sekä eräs elämän tarkoitukselliseksi kokemisen syy. Tyypissä 2. vapaaehtoistyön merkitys oli yksilön sosiaalisuuden mahdollistava toiminta. Ennakko-oletus vapaaehtoistyöntekijyyden olemisesta yksi elämän tarkoituksellisuuden kokemuksen sisällöistä ja merkityksistä osoittautui osittain oikeaksi, mutta yksilöstä riippuvaksi.
|
|---|