| Yhteenveto: | Tutkimuksen tehtävänä on selvittää suomalaisen orkesterilaitoksen asemaa suomalaisessa
yhteiskunnassa painottaen orkesterilaitoksen luonteessa ilmenevää autonomian ja
yhteiskunnallisen toimijuuden dualismia. Tutkimusongelmaa tarkastellaan autonomisen
taidemusiikkikentän, orkesterilaitoksen institutionalisoitumiskehityksen, orkesterilaitoksen
julkispalveluluonteen ja kansalaisnäkökulman suunnista, joiden merkitys orkesterilaitoksen
asemaan vaikuttaa ilmeiseltä.
Orkesterilaitos määrittyy tutkimuksen alussa tarkoittamaan pääosin kaupunkiin sidottujen
valtionosuusorkesterien varsinaista toimintaa. Kaikki ulkomusiikillinen, joka ei ole
taidemusiikkikentän sisällä neuvoteltu orkesterilaitoksen toimintakäytänne,
maailmanjäsennystapa, tehtävä tai päämäärä, piirtyy konsertti-instituutio-termin alle.
Tutkimus on lähtökohtaisesti teoreettinen, mutta tutkimusongelmaa selventämässä on
myös virallisen kulttuuripolitiikan tekstejä ja orkesterilaitoksen toimijoiden kirjoituksia.
Näitä tekstejä lähestytään kulttuurin talousteoreettisten tutkimusten ohjaamin välinein,
joiden avulla kirjoituksista etsitään orkesterilaitoksen asemaan vaikuttavia
legitimointitapoja autonomisuuden ja yhteiskunnallisen toimijuuden kehyksessä.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että orkesterilaitoksen yhteiskunnallista
toimijuutta leimaa suomalaisessa yhteiskunnassa kansakunnan rakentamisen ja
kulttuurikilpavarustelun päämäärät. Näitä Suomen ensimmäisen kulttuuripoliittisen linjan
sisältöjä näyttäisi yhä pitävän yllä varsinkin kansalaismielipide, jossa arvioin
orkesterilaitoksen asettuvan symboloimaan korkea-arvoista taidetta ja sivistynyttä
kansakuntaa. Nykyisessä kulttuuripoliittisessa linjassa orkesterilaitos asemoidaan
kansalaisen oikeudeksi kuuluvaksi laitostaiteeksi, joka ei saa roolia kansakunnan
strategisena menestystekijänä tai luovuusresurssina. Autonomista orkesterilaitoskuvaa
pitävät yllä vain taidemusiikkikentän omat toimijat, jotka asettavat orkesterilaitoksen
palvelemaan ensisijaisesti taidetta ja yksilöä sekä toiseksi yhteiskuntaa ensimmäisen
kulttuuripoliittisen linjan teemoin.
|
|---|