| Summary: | ulkosuomalaiset 2000-luvulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää namibiansuomalaisten
kulttuurisen identiteetin muodostumista suomalaisen ja namibialaisen yhteiskunnan
ristivedossa. Tähän pyrittiin tarkastelemalla merkitysvälitteisesti niitä kulttuurisen identiteetin
tekijöitä, jotka liittyvät muista ryhmistä erottautumiseen, kulttuurisiin piirteisiin ja arvoihin
sekä vuorovaikutusverkostoihin.
Tutkielmaa varten haastateltiin kahtatoista Namibian pääkaupungissa Windhoekissa
tilapäisesti tai vakituisesti asuvaa Suomen kansalaista. Haastateltavat löydettiin Suomen
Windhoekin suurlähetystön ylläpitämältä suomalaislistalta. Aineisto kerättiin
teemahaastattelumenetelmällä ja analysoitiin kvalitatiivisesti sisällönanalyysia hyödyntäen.
Namibiansuomalaiset ovat heterogeeninen joukko yksilöitä, joiden identiteettiä tutkimalla
voidaan kuitenkin kertoa jotain myös kollektiivisesta ulkosuomalaista kulttuuri-identiteetistä.
Namibiansuomalaiset kokivat suomalaisuuden identiteettinsä keskeiseksi tukipilariksi, jota
haastamaan oli kuitenkin noussut myös muita identifikaatioita, merkittävimpinä
namibialaisuus ja maailmankansalaisuus. Identiteetit olivat hybridisoituneet ja muuttuneet
yksilöllisemmiksi, yhdistäen silti eri identifikaatiot eheäksi kokonaisuudeksi yksilön
ajattelussa. Aina kulttuurinen identiteetti ei ollut merkittävä identifikaatio, vaan rinnakkaiset
identiteetit saattoivat nousta tärkeämpään asemaan.
Namibiansuomalaisuutta tuotetaan ylirajaisissa diasporisissa suhteissa kotimaahan sekä
vuorovaikutuksessa namibialaisen yhteiskunnan, muiden namibiansuomalaisten sekä
yleisemmin ekpatriaattien kanssa. Perheen kesken oli saatettu luoda oma ylirajainen
perhekulttuuri. Identiteettiä tuotetaan erotteluin. Erityisesti suomalaiset halusivat tehdä eron
Namibian valkoisiin, mutta myös muista namibialaisista ja ajoittain muista suomalaisistakin
haluttiin erottautua. Kuitenkin namibialaiset nähtiin lopulta yllättävän samankaltaisina kuin
suomalaiset
|
|---|