| Summary: | TIIVISTELMÄ
_________________________________________________________________
Fysioterapiaopiskelijoiden nivelmanipulaation ja - mobilisaation osaamisen arviointi
Sanna Garam, Jyväskylän yliopisto, liikunta - ja terveystieteiden tiedekunta,
terveystieteiden laitos, kevät 2012
Fysioterapian pro gradu, 41 sivua, 5 liitettä.
Ohjaaja: Prof. Arja Häkkinen, Jyväskylän yliopisto
_________________________________________________________________
Manuaalisten tekniikoiden osaamisen arvioinnin tutkimus fysioterapiassa on tarkoituksenmukaista, koska opettajien suorittaman arvioinnin yhdenmukaisuus on opetuksen kehittymisen kannalta tärkeää ja opiskelijoiden itsearviointi on oleellinen osa oppimisprosessia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää fysioterapiaopiskelijoiden manipulaation ja mobilisaation osaamisen muutosta itsearvioituna sekä kahden fysioterapiaopettajan arvioinnin yhdenmukaisuutta traktiomanipulaatiotekniikan osaamisen suhteen.
Fysioterapiaopiskelijat (n = 26) arvioivat manipulaatio - ja mobilisaatiotaitojaan kyselylomakkeen avulla ennen manuaalisen terapian syventävien opintojen alkamista ja opintojen jälkeen. Kaksi fysioterapiaopettajaa arvioi fysioterapiaopiskelijoiden traktiomanipulaatiotekniikan osaamista näyttökokeessa ja näyttökokeesta otetusta videosta kymmenkohtaisen arviointilomakkeen avulla, jossa käytettiin asteikkoa 0 - 2. Opiskelijoiden itsearvioinnin muutosta ja opettajien välistä arvioinnin eroa selvitettiin Wilcoxonin testillä. Kappa - kertoimen ja yhdenmukaisuusprosentin avulla selvitettiin opettajien suorittaman arvioinnin yhdenmukaisuutta.
Opintojen alussa opiskelijat kokivat mobilisaatioteorian ja - tekniikoiden hallinnan paremmaksi kuin manipulaatioteorian ja - tekniikoiden. Tilastollisesti merkitsevä paraneminen opintojen aikana tapahtui manipulaatioteorian ja - tekniikoiden osaamisessa. Opintojen lopussa manipulaation ja mobilisaation osaamisen välisiä eroja ei ollut.
Opettajien arvioinneissa näyttökokeessa ja näyttökokeesta otetun videon perusteella erot olivat vähäisiä. Tilastollisesti merkitsevä ero oli rankamanipulaatiossa terapeutin tai asiakkaan asennon ja raajamanipulaatiossa manipulaatioimpulssin kohdan, ajoituksen tai fiksaation osalta. Fysioterapiaopettajien A:n ja B:n yhdenmukaisuus traktiomanipulaation osaamisesta näyttökokeessa ja videolta olivat välttävällä (Kappa 0.37 p <.001) ja hyvällä (Kappa 0.53 p <.001) tasolla. Opettajien välisen arvioinnin yhdenmukaisuus manipulaation osaamisesta näytössä oli huono (Kappa 0.17 p <.001) ja videolta kohtalainen (Kappa 0.26 p <.001). Opettajat olivat antaneet keskenään yhdenmukaisimmat arviot osittain tai kokonaan onnistuneista rankamanipulaatioista näyttökokeessa ja videolta, samoin raajamanipulaatioista näyttökokeessa (yhdenmukaisuusprosentti 73-95%). Epäonnistuneiden suoritusten kohdalla yhdenmukaisuus oli heikkoa.
Fysioterapiaopiskelijoiden itsearvioitu manipulaation osaaminen parani manuaalisen terapian syventävien opintojen aikana. Opettajien omissa arvioinneissa on melko hyvä yhtenevyys, mutta opettajien välisen arvioinnin yhtenevyys on heikkoa. Arviointimenetelmiä tulee kehittää lisää manuaalisten taitojen arvioinnin yhdenmukaisuuden paranemiseksi.
|
|---|