| Yhteenveto: | Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja laadullisesti selittää huonon johtamisen
osatekijöitä erityisesti johtajaan itseensä liittyvien elementtien näkökulmasta. Tutkimus
koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä osasta. Kirjallisuuskatsaus esittelee
tieteellisten artikkelin kautta huonoa johtamista koskevaa teoreettista viitekehystä
viimeisten 15 vuoden ajalta. Empiirisessä osassa huonoa johtajaa ja huonoa johtamista
tarkastellaan Talouselämän yhden vuosikerran muodostamassa johtamisdiskurssissa.
Metodologisesti edetään sisällönanalyysin ja tulkitsevan diskurssianalyysin kautta
kriittiseen diskurssianalyysiin, samalla kehittäen uudenlaista kolmivaiheista analyysimallia. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että huono
johtaminen ja huono johtaja ominaisuuksineen tunnistetaan mutta niitä ei aidosti
tunnusteta. Huono johtaja on toissijainen ja vaiettu ilmiö, hyvän johtajan vertailukohta ja korostaja. Huonosta johtajasta vaikeneminen ja ilmiön marginalisointi on vallankäyttöä,
jolla käsitystä johtamisesta rakennetaan. Pahimmillaan tämä voi edesauttaa huonon
johtamisen jatkumista myös suomalaisessa työelämässä.
|
|---|