Kuntouttava työtoiminta voimaantumisen katalyyttinä

Tämän tutkielman tavoitteena on tuoda esiin ja kuvata kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden henkilöiden elämässä tapahtuneita myönteisiä laadullisia muutoksia. Tutkielmassa pohditaan lisäksi kuntouttavan työtoiminnan ja voimaantumisen välistä yhteyttä. Voimaantuminen on tässä tutkielmassa kak...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pihl, Anu
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2012
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37710
Description
Summary:Tämän tutkielman tavoitteena on tuoda esiin ja kuvata kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden henkilöiden elämässä tapahtuneita myönteisiä laadullisia muutoksia. Tutkielmassa pohditaan lisäksi kuntouttavan työtoiminnan ja voimaantumisen välistä yhteyttä. Voimaantuminen on tässä tutkielmassa kaksoisroolissa. Se on yhtäältä kuntouttavan työtoiminnan myötä tapahtuneiden myönteisten muutosten yhteinen nimittäjä ja toisaalta se on tuloksia selittävä teoreettinen viitekehys. Sosiaalista työllistämistä koskevia lakeja ollaan parhaillaan uudistamassa. Sen myötä myös laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) on tarkastelun alla. Tämän vuoksi tutkielman aihe on juuri nyt erityisen ajankohtainen. Tekemäni systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella kuntouttava työtoiminta on toimenpide, joka tukee yksilön elämänhallintaa. Se on työmenetelmä, jonka avulla asiakkaiden vaikeisiin tilanteisiin voidaan tarttua. Kuntouttava työtoiminta on edellä mainittujen lisäksi yhteiskunnan näkökulmasta tarkasteltuna tärkeä toimintamalli pitkäaikaistyöttömien aktivointiin ja yhteiskunnan yksi keino tarjota kansalaisilleen jotakin passiivisuuden sijaan. Tämän pro gradu -tutkielman empiirinen aineisto muodostuu 48 eri tavalla onnistuneesta kuntouttavan työtoiminnan asiakastapauksesta. Voimaantuminen ilmeni näissä tapauksissa 46 erilaisena myönteisenä muutoksena. Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty myönteisiä muutoksia etsien kuntouttavan työtoiminnan positiivisesta ääripäästä. Yli puolet tapausesimerkkien henkilöistä kärsi kuitenkin päihde- tai mielenterveysongelmasta. Yhteensä tapausesimerkeistä nousi esiin 38 erilaista syytä työttömyyden pitkittymiseen. Sisällönanalyysin sekä määrällisen tekstianalyysin avulla aineistosta esiin nousseet myönteiset laadulliset muutokset on asetettu viiden pääluokan alle, jotka on nimetty 1) yhteisöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyviksi muutoksiksi, 2) päämääriin ja motivaatioon liittyviksi muutoksiksi, 3) kykyuskomuksiin ja itsetuntoon liittyviksi muutoksiksi, 4) mielekkääseen ja säännölliseen arkeen liittyviksi muutoksiksi sekä 5) emootioihin ja mielenterveyteen liittyviksi muutoksiksi. Tämän pro gradu -tutkielman keskeinen tulos on se, että kuntouttavan työtoiminta voi toimia voimaantumisen katalyyttinä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen voi siis nopeuttaa ja edistää ihmisten voimaantumista.