Sähkökoneen osaluettelon validointityökalun kehittäminen tietämyslähtöisen suunnittelun avulla

ABB Oy Moottorit ja Generaattorit -liiketoimintayksikkö valmistaa sähkömoottoreita ja generaattoreita vaihteleviin asiakastarpeisiin. Koneet suunnitellaan osista, jotka muodostetaan puurakenteeksi tuotetiedon hallintajärjestelmään (PDM – Product Data Management). Puurakennetta kutsutaan yleisesti...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Hyvönen, Antti
Other Authors: Faculty of Information Technology, Informaatioteknologian tiedekunta, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Department of Computer Science and Information Systems, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2011
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37556
Description
Summary:ABB Oy Moottorit ja Generaattorit -liiketoimintayksikkö valmistaa sähkömoottoreita ja generaattoreita vaihteleviin asiakastarpeisiin. Koneet suunnitellaan osista, jotka muodostetaan puurakenteeksi tuotetiedon hallintajärjestelmään (PDM – Product Data Management). Puurakennetta kutsutaan yleisesti osaluetteloksi. Osaluettelon suunnittelu on monimutkainen prosessi ja sen sisältämä tietämys on jakaantunut moniin tietolähteisiin. ABB Oy:n tarpeena on kehittää järjestelmä, joka kokoaa hajanaisen tietämyksen ja validoi suunniteltavan osaluettelon tämän tietämyksen avulla. Tässä tutkimuksessa on perehdytty tietämyslähtöiseen suunnitteluun ja sen menetelmiin. Tietämyslähtöinen suunnittelu tähtää tuotesuunnittelun tietämyksen tehokkaampaan käyttöön. Perehtymisen avulla on selvitetty, miten osaluettelon validointityökalu voidaan toteuttaa tietämyslähtöistä suunnittelua hyväksikäyttäen. Tutkimuksen keskeinen tulos on validointityökalun prototyyppi sekä kirjallisuudesta löydetty MOKA-menetelmä (Methodology and software tools Oriented to Knowledge based engineering Applications). Tutkimuksessa selviää, kuinka menetelmää voidaan käyttää apuna ABB:n tarpeeseen suunniteltavan validointityökalua kehityksessä. Menetelmän avulla osaluettelon sisältämää tietämystä voidaan koota yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja formalisoida prototyypin tarkistuskriteereiksi eli validaatioiksi. Prototyypin kehitys etenee rinnan MOKA-menetelmän kanssa, jotta prototyypin käyttö tukisi tietämyslähtöistä suunnittelua. Menetelmän käyttö vaatii kuitenkin sen sovittamista ABB:n käyttötarkoitukseen. Lopuksi tutkimuksessa annetaan kehitysehdotuksia liittyen menetelmän käyttöön sekä prototyypin jatkokehitykseen.