C8161-melanoomasolulinjan erittämien tekijöiden vaikutus fibroblastien hyaluronaanituotantoon

Hyaluronaani on suurikokoinen soluväliaineen sokerirakenne. Se koostuu toistuvista sokerimolekyyleistä N- asetyyliglukosaminista ja glukuronihaposta. Hyaluronaani syntetisoidaan solukalvolla hyaluronaani- syntaasien (HAS) toimesta, joita nisäkkäillä on kolme isomuotoa (HAS1-3). Hyaluronaanin hajotus...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Takabe, Piia
Other Authors: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Department of Biological and Environmental Science, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2011
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37031
Description
Summary:Hyaluronaani on suurikokoinen soluväliaineen sokerirakenne. Se koostuu toistuvista sokerimolekyyleistä N- asetyyliglukosaminista ja glukuronihaposta. Hyaluronaani syntetisoidaan solukalvolla hyaluronaani- syntaasien (HAS) toimesta, joita nisäkkäillä on kolme isomuotoa (HAS1-3). Hyaluronaanin hajotus tapahtuu hyaluronidaasientsyymien (Hyal) toimesta. Hyaluronaanin pääasiallinen solukalvoreseptori on CD44, jonka avulla hyaluronaaniketjut ovat sitoutuneet solukalvoon. Hyaluronaania esiintyy runsaasti etenkin sidekudoksessa ja kerrostuneessa epiteelissä kuten ihossa. Hyaluronaanin määrän on havaittu lisääntyneen syövissä ja tämä korreloi useasti potilaan huonon ennusteen kanssa. Hyaluronaanin lisääntyneen määrän kasvainten stroomassa on havaittu tarjoavan hyvän ympäristön solujen jakaantumiselle ja migraatiolle. Usein tämä strooman hyaluronaani on kasvainta ympäröivien solujen tuottamaa, jotka ovat aktivoituneen kasvainsolujen erittämien tekijöiden vaikutuksesta. Melanosyytit ovat ihon epidermaalisen kerroksen soluja, jotka tuottavat melaniini-pigmenttiä. Melaniini suojaa ihon epidermaalisen kerroksen keratinosyyttejä UV-valon haitallisilta vaikutuksilta. Melanooman kehityksessä melanosyytit alkavat jakaantua yliaktiivisesti ja muodostavat hyvänlaatuisen kasvaimen, joka myöhemmin muuntuu pahanlaatuiseksi melanoomaksi. Kasvainsolut toimivat vuorovaikutuksessa toistensa ja ympäröivien solujen kanssa. Melanoomassa fibroblastit muokkaavat kasvaimen stroomaa ja säätelevät tulehdusvastetta. Melanooman invaasiolle paikallisen sidekudoksen hajotus on välttämätön prosessi. Fibroblastit tuottavat pääasiassa näitä solunulkoisen välitilan hajottavia proteiineja, matriksin metalloproteinaaseja, jotka ovat tärkeässä roolissa kasvainsolujen invaasiossa ympäröiviin kudoksiin. Melanoomasolut erittävät erilaisia kasvutekijöitä, jotka säätelevät fibroblastien aktivaatiota melanooman kehityksessä. Etenkin kasvainsolujen erittämä TGB-! toimii kasvaimen kehittymisen alkuvaiheessa sitä hillitsevänä tekijänä ja sen loppuvaiheessa aktivoivana tekijänä. Myös PDGF ja VEGF ovat tärkeitä kasvutekijöitä kasvaimen invasiivisen kasvun aikana, mikä aktivoi angiogeneesin kehitystä. Syöpäsolujen erittämien tekijöiden vaikutuksesta erilaiset signalointireitit kuten PI3K-AKT ja EGFR-MAPK aktivoituvat niissä itsessään ja ympärillä olevissa fibroblasteissa ja keratinosyyteissä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia metastoivan C8161-melanoomasolulinjan erittämien tekijöiden vaikutusta ihon fibroblastien hyaluronaanisynteesiin ja solujen morfologiaan. Tarkoituksena oli selvittää hyaluronaanimetaboliaan liittyvien geenien ilmentymistä qPCR-menetelmällä, proteiinitason muutoksia Western blot -menetelmällä sekä tutkia solujen morfologisia muutoksia immunohistokemiallisilla värjäyksillä. Tehdyt kokeet osoittavat C8161-melanoomasolujen erittävän kasvuliuokseensa tekijöitä, jotka aktivoivat fibroblasteissa hyaluronaanisynteesiä. Etenkin seerumin sisältävä kasvatusliuoskäsittely lisäsi huomattavasti fibroblastien Has2:n mRNA:n ilmentymistä, mikä vahvistettiin myös proteiinitasolla. Käsittelyllä ei havaittu olevan vaikutusta CD44:n ja Hyal2:n mRNA tasoihin. Kasvatusliuoskäsittelyn johdosta fibroblastien morfologia muuttui, ja tämä ilmeni solun muodostamina pitkinä ulokkein viereisiin soluihin. Tämän opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä melanoomasolujen erittävän tekijöitä, jotka lisäävät fibroblastien hyaluronaanisynteesiä HAS2-välitteisesti ja käsittelyllä on vaikutusta solujen morfologiaan.