Kovatehoisen kestävyyskuormituksen vaikutukset veren testosteroni- ja kortisolipitoisuuksiin naiskestävyysurheilijoilla

Johdanto. Testosteroni on hormoni, jolla on elimistössä anabolinen eli kudoksia rakentava vaikutus. Sen pääasiallisena vastavaikuttajana toimii kudoksia hajottava katabolinen kortisoli, jolla on myös negatiivisia vaikutuksia elimistön immuunijärjestelmän toimintaan. Testosteronin ja kortisolin suhte...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Karstunen, Niina
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntabiologian laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2011
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36848
_version_ 1828193216386564096
author Karstunen, Niina
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Karstunen, Niina Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Karstunen, Niina Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Karstunen, Niina
datasource_str_mv jyx
description Johdanto. Testosteroni on hormoni, jolla on elimistössä anabolinen eli kudoksia rakentava vaikutus. Sen pääasiallisena vastavaikuttajana toimii kudoksia hajottava katabolinen kortisoli, jolla on myös negatiivisia vaikutuksia elimistön immuunijärjestelmän toimintaan. Testosteronin ja kortisolin suhteen muutoksista voi päätellä elimistössä vallitsevaa anabolian ja katabolian tilaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia akuutteja vaikutuksia yksittäisellä kovatehoisella kestävyyskuormituksella (hiihtokilpailu) on elimistön testosteroni- ja kortisolipitoisuuteen ja niiden suhteeseen nuorilla naishiihtäjillä. Menetelmät. Koeryhmään kuului kymmenen nuorta naishiihtäjää ja kontrolliryhmään kymmenen terveysliikuntaa harrastavaa nuorta naista. Mittaukset suoritettiin kunkin hiihtäjän osalta yhden kisaviikonlopun aikana tammi- ja helmikuussa. Alkumittaukset tehtiin kilpailua (lauantai) edeltävän perjantain aamuna ja loppumittaukset kilpailun jälkeisenä maanantaiaamuna. Osalla koehenkilöistä kisaviikonloppu piti sisällään vain yhden kilpailun (lauantai), kun taas osa osallistui kaksipäiväiseen kilpailuun (lauantai ja sunnuntai). Näin ollen loppumittaukset suoritettiin osalla 20 h ja osalla 40 h palautumisen jälkeen. Alku- ja loppumittauksissa hiihtäjiltä otettiin verinäyte (50 μl) kyynärvarren laskimosta sekä sylkinäyte näytetuppoa suussa kostuttamalla. Hiihtäjät ottivat lisäksi itse itseltään sylkinäytteen kilpailupäivän aamuna ja välittömästi kilpailun jälkeen. Kontrolliryhmän henkilöiltä kerättiin vastaavat veri- ja sylkinäytteet perjantaiaamuna, eivätkä he suorittaneet mitään kuormitusta. Verinäytteistä analysoitiin testosteronin ja kortisolin pitoisuudet ja sylkinäytteestä kortisolipitoisuus Siemens IMMULITE® 1000 Immunoassay System-laitteella. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS 15.0 for Windows-ohjelmalla käyttäen parillista ja paritonta t-testiä. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0.05. Tulokset. Hiihtäjien ja kontrolliryhmän välillä ei löytynyt alkumittauksissa merkitsevää eroa veren testosteroni- ja kortisolipitoisuuksissa. Veren testosteronipitoisuudet olivat hiihtäjillä loppumittauksissa merkitsevästi alkumittauksia alhaisemmat (alku: 2,2 ± 1,2 nmol/l; loppu: 1,8 ± 1,0 nmol/l; p<0,003). Myös hiihtäjien veren kortisolipitoisuus oli alkumittauksiin (648 ± 141 nmol/l) verrattuna merkitsevästi alhaisempi loppumittauksissa (538 ± 161 nmol/l ; p<0,015). Syljen kortisolipitoisuudessa ja testosteroni-kortisolisuhteessa ei tapahtunut hiihtäjillä merkitsevää muutosta. Johtopäätökset. Tuloksista voidaan päätellä, että naisilla kilpailua edeltävä (20 h ennen) kortisolipitoisuus on korkeammalla kuin 20 h – 40 h kilpailun jälkeen mitattu kortisolipitoisuus osoittaen mahdollista kilpailulatautumista. Sen sijaan kilpailukuormitus laskee veren testosteronitasoa 20 h – 40 h tuntia kilpailun jälkeen korostaen riittävän palautumisen tärkeyttä kilpailun jälkeisinä päivinä.
first_indexed 2019-08-19T08:21:30Z
format Kandityö
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.author", "value": "Karstunen, Niina", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2011-10-24T07:03:03Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2011-10-24T07:03:03Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2011", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36848", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Johdanto. Testosteroni on hormoni, jolla on elimist\u00f6ss\u00e4 anabolinen eli kudoksia rakentava vaikutus. Sen p\u00e4\u00e4asiallisena vastavaikuttajana toimii kudoksia hajottava katabolinen kortisoli, jolla on my\u00f6s negatiivisia vaikutuksia elimist\u00f6n immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaan. Testosteronin ja kortisolin suhteen muutoksista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4 vallitsevaa anabolian ja katabolian tilaa. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 mink\u00e4laisia akuutteja vaikutuksia yksitt\u00e4isell\u00e4 kovatehoisella kest\u00e4vyyskuormituksella (hiihtokilpailu) on elimist\u00f6n testosteroni- ja kortisolipitoisuuteen ja niiden suhteeseen nuorilla naishiiht\u00e4jill\u00e4. \r\nMenetelm\u00e4t. Koeryhm\u00e4\u00e4n kuului kymmenen nuorta naishiiht\u00e4j\u00e4\u00e4 ja kontrolliryhm\u00e4\u00e4n kymmenen terveysliikuntaa harrastavaa nuorta naista. Mittaukset suoritettiin kunkin hiiht\u00e4j\u00e4n osalta yhden kisaviikonlopun aikana tammi- ja helmikuussa. Alkumittaukset tehtiin kilpailua (lauantai) edelt\u00e4v\u00e4n perjantain aamuna ja loppumittaukset kilpailun j\u00e4lkeisen\u00e4 maanantaiaamuna. Osalla koehenkil\u00f6ist\u00e4 kisaviikonloppu piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n vain yhden kilpailun (lauantai), kun taas osa osallistui kaksip\u00e4iv\u00e4iseen kilpailuun (lauantai ja sunnuntai). N\u00e4in ollen loppumittaukset suoritettiin osalla 20 h ja osalla 40 h palautumisen j\u00e4lkeen. Alku- ja loppumittauksissa hiiht\u00e4jilt\u00e4 otettiin verin\u00e4yte (50 \u03bcl) kyyn\u00e4rvarren laskimosta sek\u00e4 sylkin\u00e4yte n\u00e4ytetuppoa suussa kostuttamalla. Hiiht\u00e4j\u00e4t ottivat lis\u00e4ksi itse itselt\u00e4\u00e4n sylkin\u00e4ytteen kilpailup\u00e4iv\u00e4n aamuna ja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kilpailun j\u00e4lkeen. Kontrolliryhm\u00e4n henkil\u00f6ilt\u00e4 ker\u00e4ttiin vastaavat veri- ja sylkin\u00e4ytteet perjantaiaamuna, eiv\u00e4tk\u00e4 he suorittaneet mit\u00e4\u00e4n kuormitusta. Verin\u00e4ytteist\u00e4 analysoitiin testosteronin ja kortisolin pitoisuudet ja sylkin\u00e4ytteest\u00e4 kortisolipitoisuus Siemens IMMULITE\u00ae 1000 Immunoassay System-laitteella. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS 15.0 for Windows-ohjelmalla k\u00e4ytt\u00e4en parillista ja paritonta t-testi\u00e4. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0.05. \r\nTulokset. Hiiht\u00e4jien ja kontrolliryhm\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 ei l\u00f6ytynyt alkumittauksissa merkitsev\u00e4\u00e4 eroa veren testosteroni- ja kortisolipitoisuuksissa. Veren testosteronipitoisuudet olivat hiiht\u00e4jill\u00e4 loppumittauksissa merkitsev\u00e4sti alkumittauksia alhaisemmat (alku: 2,2 \u00b1 1,2 nmol/l; loppu: 1,8 \u00b1 1,0 nmol/l; p<0,003). My\u00f6s hiiht\u00e4jien veren kortisolipitoisuus oli alkumittauksiin (648 \u00b1 141 nmol/l) verrattuna merkitsev\u00e4sti alhaisempi loppumittauksissa (538 \u00b1 161 nmol/l ; p<0,015). Syljen kortisolipitoisuudessa ja testosteroni-kortisolisuhteessa ei tapahtunut hiiht\u00e4jill\u00e4 merkitsev\u00e4\u00e4 muutosta. \r\nJohtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Tuloksista voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 naisilla kilpailua edelt\u00e4v\u00e4 (20 h ennen) kortisolipitoisuus on korkeammalla kuin 20 h \u2013 40 h kilpailun j\u00e4lkeen mitattu kortisolipitoisuus osoittaen mahdollista kilpailulatautumista. Sen sijaan kilpailukuormitus laskee veren testosteronitasoa 20 h \u2013 40 h tuntia kilpailun j\u00e4lkeen korostaen riitt\u00e4v\u00e4n palautumisen t\u00e4rkeytt\u00e4 kilpailun j\u00e4lkeisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Heikki Peltonen (heipelto@jyu.fi) on 2011-10-24T07:03:03Z\r\nNo. of bitstreams: 1\r\nKarstunen Niina 2011.pdf: 513888 bytes, checksum: 32329783d4f1c7611b5fc5db343b0290 (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2011-10-24T07:03:03Z (GMT). No. of bitstreams: 1\r\nKarstunen Niina 2011.pdf: 513888 bytes, checksum: 32329783d4f1c7611b5fc5db343b0290 (MD5)\r\n Previous issue date: 2011", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Kovatehoisen kest\u00e4vyyskuormituksen vaikutukset veren testosteroni- ja kortisolipitoisuuksiin naiskest\u00e4vyysurheilijoilla", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-2011102411585", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "jyx.includeIn.OAI", "value": "true", "language": "", "element": "includeIn", "qualifier": "OAI", "schema": "jyx"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_36848
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:02:01Z
main_date 2011-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2011
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/238cd0e3-69bc-4b4a-8aa5-9b38aedfd96a\/download","text":"Karstunen Niina 2011.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2011
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Karstunen, Niina Kovatehoisen kestävyyskuormituksen vaikutukset veren testosteroni- ja kortisolipitoisuuksiin naiskestävyysurheilijoilla Liikuntafysiologia
title Kovatehoisen kestävyyskuormituksen vaikutukset veren testosteroni- ja kortisolipitoisuuksiin naiskestävyysurheilijoilla
title_full Kovatehoisen kestävyyskuormituksen vaikutukset veren testosteroni- ja kortisolipitoisuuksiin naiskestävyysurheilijoilla
title_fullStr Kovatehoisen kestävyyskuormituksen vaikutukset veren testosteroni- ja kortisolipitoisuuksiin naiskestävyysurheilijoilla Kovatehoisen kestävyyskuormituksen vaikutukset veren testosteroni- ja kortisolipitoisuuksiin naiskestävyysurheilijoilla
title_full_unstemmed Kovatehoisen kestävyyskuormituksen vaikutukset veren testosteroni- ja kortisolipitoisuuksiin naiskestävyysurheilijoilla Kovatehoisen kestävyyskuormituksen vaikutukset veren testosteroni- ja kortisolipitoisuuksiin naiskestävyysurheilijoilla
title_short Kovatehoisen kestävyyskuormituksen vaikutukset veren testosteroni- ja kortisolipitoisuuksiin naiskestävyysurheilijoilla
title_sort kovatehoisen kestävyyskuormituksen vaikutukset veren testosteroni ja kortisolipitoisuuksiin naiskestävyysurheilijoilla
title_txtP Kovatehoisen kestävyyskuormituksen vaikutukset veren testosteroni- ja kortisolipitoisuuksiin naiskestävyysurheilijoilla
topic Liikuntafysiologia
topic_facet Liikuntafysiologia
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36848 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011102411585
work_keys_str_mv AT karstunenniina kovatehoisenkestävyyskuormituksenvaikutuksetverentestosteronijakortisolipitoisuuk