Stressinhallintakeinot ja työn imu päiväkirjatutkimus tiimityöstä

Tutkimuksessa tarkasteltiin stressinhallintakeinojen ja työn imun välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena oli selvittää ovatko stressinhallintakeinot ja työn imun kokemukset jaettuja tiimityöntekijöiden välillä. Tutkimus toteutettiin päiväkirjatutkimuksena, johon osallistui 33 rakennu...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Homanen, Susanna
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Psykologian laitos, Department of Psychology, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2011
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36845
Description
Summary:Tutkimuksessa tarkasteltiin stressinhallintakeinojen ja työn imun välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena oli selvittää ovatko stressinhallintakeinot ja työn imun kokemukset jaettuja tiimityöntekijöiden välillä. Tutkimus toteutettiin päiväkirjatutkimuksena, johon osallistui 33 rakennusalan työntekijää viiden peräkkäisen työpäivän ajan. Tutkimuksen tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysia, Pearsonin korrelaatiokertoimia sekä monitasoregressioanalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tutkitut tiimit erosivat toisistaan stressinhallintakeinojen päivittäisessä käytössä sekä työn imun päivittäisissä kokemuksissa. Tulokset osoittivat myös, että stressinhallintakeinot, erityisesti ongelmasuuntautuneet stressinhallintakeinot olivat yhteydessä työn imuun. Näissä yhteyksissä havaittiin kuitenkin vaihtelua työpäivien välillä. Lisäksi monitasoregressiomallinnus osoitti, että ongelmasuuntautuneiden stressinhallintakeinojen ja uppoutumisen välillä oli yhteys, joka koski erityisesti yhtä tutkimuksen tiimeistä. Kyseiselle tiimille oli ominaista aktiivisten stressinhallintakeinojen – ongelmasuuntautuneisuuden sekä myönteisen ennakoinnin – käyttö. Tämä tiimi raportoi myös muita tiimejä voimakkaampaan työlleen omistautumista ja uppoutumista. Myös työskentelyolosuhteet tiimissä koettiin leppoisaksi sekä haasteista ja työtehtävistä selviytyminen arvioitiin korkealle tasolle. Tämän tutkimuksen perustella voidaan todeta, että työhyvinvointitutkimuksessa on tärkeää huomioida työntekijän sosiaalinen työympäristö (ts. tiimi/työyhteisötaso), sillä työhyvinvointikokemukset välittyvät työntekijältä toiselle ja omaavatsiten jaetun luonteen.