| Summary: | Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa opettajien pedagogisesta hyvinvoinnista, jota
tässä tutkimuksessa määritellään sosiaalisen vuorovaikutuksen ja fyysisen työympäristön
näkökulmasta. Tutkimuksen avulla pyrittiin kuvailemaan ja selittämään opettajan
pedagogisen hyvinvoinnin ilmiötä näiden kahden tekijän osalta. Tutkimukseen osallistui
108 alakoulun opettajaa Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen, Oulun sekä Lapin
lääneistä keväällä 2011.
Tutkielman taustalla on Haringin, Havu-Nuutisen & Mäkihongon (2008) pedagogisen
hyvinvoinnin malli, joka käsittää neljä kategoriaa: koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet,
mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, sekä terveys ja fyysinen jaksaminen. Tässä tutkielmassa
aihe rajautui opettajien välisiin sosiaalisiin suhteisiin sekä koulun olosuhteisiin
fyysisen työympäristön näkökulmasta. Molemmat vaikuttavat konkreettisesti opettajan
työhön, joten tutkielmassa tarkasteltiin näiden kahden tekijän yhteyttä opettajien
työn toteuttamiseen ja sitä kautta osaltaan pedagogiseen hyvinvointiin. Tutkimus on
luonteeltaan empiiris-analyyttinen survey-tutkimus, jossa tutkittiin opettajien tämänhetkisiä
käsityksiään sosiaalisesta vuorovaikutuksesta työyhteisössään sekä fyysisen työympäristön
merkitystä. Tutkimus toteutettiin mixed method –menetelmällä, joka painottui
kvantitatiiviseen tutkimusmenetelmään.
Tulokset osoittivat opettajien olevan tyytyväisiä työyhteisönsä sosiaaliseen vuorovaikutukseen,
joka sisälsi pääasiassa koulun yhteisten asioiden suunnittelua sekä oppilaita
koskevia asioita. Vuorovaikutussuhteissa haasteita olivat opettajien persoonallisuuksien
erilaisuus sekä yhteisen ajan puute. Merkittävimpänä taustatekijänä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
nousi esiin koulun koko, joissa pienten koulujen opettajat olivat tyytyväisempiä
työyhteisönsä vuorovaikutukseen. Opettajien tämänhetkiset fyysiset työympäristöt
olivat eritasoisia, sillä noin puolet vastaajista oli tyytymättömiä fyysisiin työskentelyolosuhteisiinsa.
Suurimpia ongelmia olivat sisäilmanlaatu, opetustilojen lämpötilavaihtelut
sekä tietoteknisten laitteiden taso ja riittävyys.
Tulosten perusteella pedagoginen hyvinvointi on näiden kahden tekijän näkökulmasta
erittäin merkittävä opettajan työssä suoriutumisen kannalta. Sosiaalinen vuorovaikutus
jakaantui kolmeen ulottuvuuteen yhteistyö ja ilmapiiri, opetusyhteistyö sekä vuorovaikutus
koulutyön ulkopuolisista asioista. Fyysisen työympäristön keskeisimmät tekijät
ovat opetustilat, tarvikkeet ja materiaalit sekä tilojen sopivuus, toimivuus ja viihtyisyys.
Nämä osaltaan vaikuttavat opettajan opetustyön toteuttamiseen ja opettajan työhyvinvointiin
sekä sitä kautta myös pedagogiseen hyvinvointiin.
|
|---|