"Haluaisin syödä murheen pois" tutkimus kuudesluokkalaisten kokemuksista tunteista ja syömisestä

Tunnesyöminen on tunteiden säätelyä syömällä. Siihen vaikuttavat yksilölliset, sosiaaliset ja ulkoiset tekijät, ja se ilmenee yksilöillä erilaisena ruokakäyttäytymisenä. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, miten kuudesluokkalaiset kokevat tunteiden vaikuttavan syömiseen, millaista on lasten tun...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Huhta-Kahma, Hannele, Juvonen, Hanna
Muut tekijät: Kasvatustieteiden tiedekunta, Faculty of Education, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2011
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/27102
Kuvaus
Yhteenveto:Tunnesyöminen on tunteiden säätelyä syömällä. Siihen vaikuttavat yksilölliset, sosiaaliset ja ulkoiset tekijät, ja se ilmenee yksilöillä erilaisena ruokakäyttäytymisenä. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, miten kuudesluokkalaiset kokevat tunteiden vaikuttavan syömiseen, millaista on lasten tunnesyöminen ja onko tyttöjen ja poikien tunnesyömisessä eroja. Tutkimukseemme osallistui 98 kuudesluokkalaista. Toteutimme tutkimuksen kyselylomakkeella, joka jakautui eläytymismenetel-miin ja strukturoituun kyselylomakkeeseen. Toteutimme analyysin teorialähtöisellä sisällönanalyy-silla. Tutkimuksessamme kuudesluokkalaisten kokemukset osoittavat, että tunnesyömisen piirteitä esiin-tyy jo lapsuudessa. Tunnesyömistä esiintyy lapsilla sekä syömisen lisääntymisenä että vähentymi-senä. Syömistä lisäävät muun muassa paha mieli ja ilo, kun taas syömistä etenkin tytöillä vähentää jännittyneisyys. Hyvin monet tunteet saivat osan oppilaista jättämään syömättä. Pelon ja vihan kal-taisilla harvemmin koetuilla tunteilla ei ole juurikaan yhteyttä lasten tunnesyömiseen. Lasten tunnesyöminen esiintyy sekä syömisen lisäämisenä, vähentämisenä että syömättä jättämisenä. Sukupuolien välillä ei ole havaittavissa suuria eroja, mutta pojilla tunnesyöminen ei esiinny syömisen vähentymisenä niin vahvasti kuin tytöillä. Tunteet saivat lapset syömään ylivoimaisesti eniten herkkuja, mutta tämän lisäksi tavallinen kotiruoka mainittiin useasti. Tutkimuksemme osoittaa, että tunteet vaikuttavat lasten syömiseen ja tunteisiin syötävä ruoka on usein epäterveellistä. Tunnesyömiseen olisi puututtava jo lapsuudessa, jolloin voitaisiin ennaltaeh-käistä aikuisiän tunnesyömistä ja parantaa yksilöiden tunteiden säätelytaitoja.