| Yhteenveto: | Suomeen saapuvista maahanmuuttajista suurin osa on venäjänkielisiä, ja suurimmat maahanmuuton syyt ovat työperäinen maahanmuutto, paluumuutto sekä muutto suomalaisen puolison luokse. Maahanmuuttajan saavuttua Suomeen ja rekisteröidyttyä TE-keskuksessa työttömäksi työnhakijaksi hänelle laaditaan henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma, johon kuuluu kotoutumiskoulutus. Koulutuksen tavoite on taata maahanmuuttajalle kielelliset ja yhteiskunnalliset valmiudet päästä osaksi suomalaista työelämää. Maahanmuuttajan kulttuuriin sopeutuminen alkaa kuitenkin välittömästi uuteen maahan saavuttaessa. Akkulturaatioprosessiin vaikuttavat niin yksilö- kuin ryhmätasonkin ilmiöt, ja etenkin kohdemaan kielen oppimisella on todettu olevan avainasema uuteen kulttuuriin sopeutumisessa.
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumisprosessia Jyväskylässä, johon liittyy oleellisena osana kielikoulutus. Tutkimustani pohjustaakseni käsittelen maahanmuuttoa ja kotoutumiskoulutusta Suomessa ja Jyväskylässä, sekä esittelen venäjänkielisten maahanmuuttajien erityispiirteitä kotoutumisprosessissa. Lisäksi tarkastelen akkulturaatioteorioita kiinnittäen huomiota ennen kaikkea akkulturaation kahteen tasoon – ryhmä- ja yksilötason akkulturaatioihin.
Tutkielmassani analysoin aikuisten venäjänkielisten maahanmuuttajien omaelämänkerrallisia narratiiveja (yht. 20), jotka keräsin neljässä kotoutumiskoulutusta tai siihen verrattavaa koulutusta järjestävässä oppilaitoksessa Jyväskylässä. Jaoin tutkimushenkilöni neljään ryhmään sen mukaan, kuinka aktiivisesti (vs. passiivisesti) he osallistuivat elämänsä rakentamiseen uudessa kotimaassaan, ja kuinka optimistinen (vs. pessimistinen) heidän asenteensa on tulevan työ- tai opiskeluelämän suhteen. Suurimmaksi ryhmäksi muodostuivat passiiviset optimistit – maahanmuuttajat, joiden elämän rungon muodostavat kieli- ja kotoutumiskurssit, ja jotka uskovat vakaasti kurssien lopulta takaavan halutun aseman yhteiskunnassa.
Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajien oman kokemuksen mukaan kielikoulutuksella on suuri rooli uuden elämän rakentamisessa Suomessa, mutta kotoutumiskoulutus ei kuitenkaan vastaa tarpeeksi hyvin heidän tarpeisiinsa, jotta kotoutuminen olisi mahdollista. Maahanmuuttajat haluavat olla hyödyksi uudelle kotimaalleen, tehdä työtä ja kouluttautua, mutta todellisuudessa he jäävät koulutus- ja urapolkujen ulkopuolelle. Näin ollen he osallistuvat vuodesta toiseen uusille tai kertaaville kursseille työelämään hakeutumisen tai uudelleenkouluttautumisen sijaan. Omalta osaltaan tilanteeseen vaikuttavat myös mm. suomalaisten työnantajien ennakkoasenteet, maahanmuuttajan heikko kielitaito tai sitä koskevat liian korkeat vaatimukset työnantajien taholta sekä maahanmuuttajien omat odotukset työelämältä.
|
|---|