| Summary: | Musiikkipedagogin sekä musiikkikasvattajan koulutus valmistaa kasvatustyöhön monipuolisia musiikin alan ammattilaisia
toimimaan erilaisissa työtehtävissä aina perinteisestä soitonopetuksesta näyttävien musiikkiproduktioiden
tuottamiseen ja ohjaamiseen. Tutkielmassa tarkastellaan nykyistä musiikin perusasteen opetussuunnitelmaa
sekä pianon että vapaan säestyksen tasosuoritusten sisältöjä, ja pohditaan kahden eri-ikäisen pianopedagogin elämänkokemusten
avulla ammatin hyviä ja huonoja puolia sekä keinoja ylläpitää työ motivoivana sekä oppilaille että
opettajille. Näiden kertomusten sekä opetussuunnitelman pohjalta käydään vertailua, miten musiikkioppilaitoksissa
voitaisiin kehittää musiikkipedagogien työympäristöä sekä toimintatapoja, että ne tarjoaisivat musiikinharrastajille
mahdollisuuden laaja-alaiseen musiikin opiskeluun ja antaisivat musiikkipedagogeille valmiuksia kehittää omaa
ammattitaitoaan.
Työn tavoitteena on osoittaa monipuolisen muusikkouden merkitys jatkuvasti muuttuvassa musiikkikulttuurissa,
jossa eripuolilta maailmaa peräisin olevat musiikin tyylilajit sekoittuvat ja ottavat vaikutteita toisistaan. Musiikkityylien
ja eri aikakausien musiikin välillä olleita selkeitä raja-aitoja ei huomaa enää tämän päivän populaarimusiikissa,
jonka ympäröimänä lähes kaikki nuoret musiikinharrastajat nykyään elävät. Suomen musiikkioppilaitosjärjestelmä
taas on syntynyt länsimaisen taidemusiikin ja klassisen musiikkikulttuurin pohjalta, jossa eläneet opetustraditiot
ja perinteet ovat siirtyneet aina edellisiltä soittajapolvilta seuraaville. Perinteiset klassiseen musiikkiin
keskittyvät opetustraditiot ovat kuitenkin ristiriidassa sekä populaarimusiikkiin kasvaneiden oppilaiden odotusten
että opetussuunnitelman perusteissa olevien tavoitteiden kanssa, jossa korostetaan oppilaiden hyvinvointia sekä
luovuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä monikulttuurisessa ja sosiaalisessa ympäristössä.
Musiikkioppilaitosten toimintatapojen kehittämiseksi pohditaan tapoja, joilla vanhoja ja tärkeinä pidettyjä perinteitä
saataisiin ylläpidettyä soitonopetuksessa jatkossakin, mutta joita voitaisiin toteuttaa hieman eri näkökulmista
korostaen näitä musiikin perusasteen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, oppilaiden luovuutta,
sosiaalista oppimisympäristöä ja monipuolista musiikin eri osa-alueiden hallintaa. Haastateltavien kommenteista
selviää, minkä vuoksi musiikkia harrastetaan ja minkä takia musiikkipedagogin ammatti on heille niin tärkeä. Tärkeintä
soittamisessa on kuitenkin sen emotionaalisuus sekä mahdollisuus kehittää omaa ilmaisullista ja musiikillista
osaamistaan niin, että soittaminen itsessään motivoi jatkamaan musiikin tuottamista läpi elämän.
|
|---|