Työyhteisöviestinnän kehittäminen kuntaorganisaatiossa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työyhteisöviestintää kuntaorganisaation näkökulmasta. Tutkimuksen kohdeorganisaationa on Jyväskylän kaupunki. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään henkilökunnan käsityksiä kohdeorganisaation työyhteisöviestinnästä ja miten työyhteisöviestintää tulisi kehittää. Tavoi...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Laapio, Tiina
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Viestintätieteiden laitos, Department of Communication, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2010
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/26569
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työyhteisöviestintää kuntaorganisaation näkökulmasta. Tutkimuksen kohdeorganisaationa on Jyväskylän kaupunki. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään henkilökunnan käsityksiä kohdeorganisaation työyhteisöviestinnästä ja miten työyhteisöviestintää tulisi kehittää. Tavoitteena oli muodostaa konkreettiset kehittämisehdotukset kohdeorganisaation käyttöön. Tutkimusongelmaa lähestyttiin laadullisesti ja käytännönläheisesti. Tutkimusmenetelmänä oli kohdeorganisaation työntekijöiden fokusryhmähaastattelut. Haastatteluja toteutettiin yhteensä neljä, kaupungin eri palvelualueille. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla. Lisäksi haastattelujen tuloksia syvennettiin koko kohdeorganisaation työntekijöille suunnatulla verkkokyselyllä. Kyselyyn vastasi yhteensä 787 työntekijää. Saadut vastaukset tilastoitiin ja niitä esiteltiin siltä osin, kun ne toivat lisäarvoa tai -tietoa haastattelutuloksiin. Tutkimuksen lähestymistapana oli kehittävä työntutkimus, joka yhdistää tutkimuksen ja käytännön kehittämistyön. Tutkimusprosessin aikana käytiin jatkuvaa dialogia kohdeorganisaation ja tutkijan välillä. Tutkimuksen mukaan kohdeorganisaation työntekijät kokevat viestinnän enemmän tiedonsiirtona kuin vuorovaikutuksena. Haasteita viestintään tuovat muun muassa resurssit, muutokset ja epäselvät roolit. Tiedonkulussa koettiin olevan haasteita. Lisäksi toivottiin kehittämistä erityisesti työyhteisöjen sekä työntekijöiden ja johdon väliseen vuorovaikutukseen. Työntekijät halusivat pääsääntöisesti osallistua asioiden valmisteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoon enemmän kuin siihen tällä hetkellä on mahdollista. Toisaalta osallistumishalukkuus väheni huomattavasti koko kaupunkia koskevissa asioissa. Työntekijät eivät toivoneet täysin uusia viestinnän kanavia tai keinoja vaan toivoivat, että jo olemassa olevia kanavia kehitettäisiin yhä vuorovaikutteisempaan suuntaan sekä määriteltäisiin keinojen roolit ja tavoitteet kokonaisviestinnässä. Työyhteisöviestinnän foorumeissa korostuivat kasvokkaisviestintä sekä sähköiset foorumit. Tutkimusaineiston perusteella työntekijöiden kehittämisehdotukset voidaan jakaa viestinnän luonteeseen, vuorovaikutukseen sekä viestinnän foorumeihin liittyviin kehittämisehdotuksiin ja -toiveisiin. Tutkimuksen tuloksena kohdeorganisaatiolle syntyivät konkreettiset kehittämisehdotukset, jotka liittyivät työyhteisöviestinnän perustoimenpiteisiin, tiedon saatavuuteen, vuorovaikutukseen, työyhteisöviestinnän keinoihin sekä seurantaan ja tavoitteisiin. Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään kohdeorganisaation työyhteisöviestinnässä.