Uudelleen kolonisoitu pohjoinen jälkikoloniaalinen luenta saamelaisista Hannele Pokan romaanissa Piritta

Tutkielmassani tarkastelen saamelaiskuvaa ja jälkikoloniaalisia oireita Hannele Pokan romaanissa Piritta. Tarkoituksenani on selvittää millaisen kuvan teos muodostaa saamelaisista, heidän kulttuuristaan sekä asuinalueestaan ja millaisin keinoin. Tutkielman teoreettinen tausta pohjautuu jälkikolonia...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Ruokamo, Marjo
Other Authors: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Art and Cultural Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2010
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/26539
Description
Summary:Tutkielmassani tarkastelen saamelaiskuvaa ja jälkikoloniaalisia oireita Hannele Pokan romaanissa Piritta. Tarkoituksenani on selvittää millaisen kuvan teos muodostaa saamelaisista, heidän kulttuuristaan sekä asuinalueestaan ja millaisin keinoin. Tutkielman teoreettinen tausta pohjautuu jälkikoloniaaliseen tutkimukseen sekä toiseuden ja erilaisuuden käsitteisiin saamelaistutkimuksessa. Tutkielman keskeisin ajatus on selkeästi nähtävien ja ”luonnollistuneiden” kolonialismin jälkeisten oireiden esiin nostaminen ja tarkastelu sekä mahdollistaa myös muutos. Edward W. Saidin orientalismilla on tutkielmassani keskeinen asema, mutta sovellan käsitettä Suomen sisäisesti tapahtuvaan eriarvoistamiseen saamelaisten ja valtaväestön välillä. Johdannossa esittelen tutkimuksen lähtökohtia, kirjailijan ja romaanin Piritta sekä tutkimuksen suhdetta aikaisempiin tutkimuksiin. Toisessa pääluvussa esittelen teoreettisen taustan: määrittelen jälkikolonialismin, käsitteet, jälkikoloniaalisen teorian moninaisuuden ja jälkikoloniaalisen kritiikin sekä käsitteen toiseus. Kolmannessa ja neljännessä pääluvussa keskityn romaanissa Piritta esiintyviin jälkikoloniaalisiin oireisiin, saamelaisten menneisyyteen, saamen kielen ja kulttuurin nykypäivän tilanteeseen, saamelaisten kompleksiseen identiteettiin, toiseuttaviin asenteisiin, stereotypiaan ja kielen kolonisoivaan vaikutukseen. Viidennessä pääluvussa keskityn pohjoisen ja etelän vastakkain asetteluun sekä pohjoisen sisäiseen hierarkiaan.