| Summary: | Pro gradu työ käsittelee näkemistä ja sokeutta Jyrki Kiiskisen romaanissa Suomies. Työssä
käydään läpi näköaistin aseman nousu länsimaisessa kulttuurissa lukutaidon lisääntyessä
siirryttäessä keskiajalta renessanssiin. Ihmisen suhde itseensä ja miten hän näkee
maailman, on liitoksissa tähän muutokseen. Tieteen nousu ohi kristinuskon maailman
selittäjänä renessanssin aikana alkaneen tieteellisten läpimurtojen kautta näkyy myös
siinä, miten ihminen on itseään peilistä katsonut.
Työssä esitellään tutkimuksen kannalta oleelliset silmään, valoon, haukkaan ja peiliin
liittyvät symbolit ja tarkastellaan romaanista löytyviä vastineita.
Työssä tarkastellaan Jyrki Kiiskisen artikkelia ”Mitä sokeat näkevät”. Romaanista etsitään
yhtymäkohtia sokean Johanneksen ja hänen kirjurinsa Prochoroksen tarinaan mm.
romaanin kansitaiteen ja Uhtua-nimisen paikkakunnan kautta. Antiikin Kreikan tunnetuin
tietäjä ja ennustaja Teiresias esitellään Homeroksen Odysseian ja Sofokleen Kuningas
Oidipuksen kautta. Työssä tutkitaan myös Kuningas Oidipuksessa olevan tabun
mahdollisuutta Suomies-romaanissa.
|
|---|