Täpläravun (Pacifastacus leniusculus) vaikutus ahventen (Perca fluviatilis) loisyhteisöihin Päijänteellä

Täplärapu (Pacifastacus leniusculus) on tulokaslaji Suomen vesistöissä. Sen on käyttäytymisellään ja ravinnonkäytöllään todettu vähentävän elinalueidensa eliöyhteisöjen monimuotoisuutta. Esimerkiksi Päijänteellä on havaittu joidenkin pohjaeläinten kuten kotiloiden tiheyksien olevan alhaisempia ravun...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Mykrä, Marjut
Other Authors: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Department of Biological and Environmental Science, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2010
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24825
Description
Summary:Täplärapu (Pacifastacus leniusculus) on tulokaslaji Suomen vesistöissä. Sen on käyttäytymisellään ja ravinnonkäytöllään todettu vähentävän elinalueidensa eliöyhteisöjen monimuotoisuutta. Esimerkiksi Päijänteellä on havaittu joidenkin pohjaeläinten kuten kotiloiden tiheyksien olevan alhaisempia ravun elinalueilla kuin ravuttomilla alueilla. Pohjaselkärangattomat ovat välttämättömiä väli-isäntiä monelle kalan loiselle. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia muutoksia täplärapu voi välillisesti aiheuttaa kalojen loisyhteisöissä muuttamalla pohjaeläinten runsautta. Päijänteeltä valittiin viisi toisistaan riippumatonta ravullista ja ravutonta aluetta. Jokaiselta alueelta pyydettiin mahdollisimman samankokoisia ahvenia, joista tutkittiin kaikki loiset, joilla on epäsuora elämänkierto. Alueilla, joilla raputiheys oli korkea, havaittiin ahventen välillä suurempaa vaihtelua loisyhteisöissä kuin alueilla, joilta rapu puuttui tai niiden tiheys oli alhainen. Vaikka loisittujen kalojen osuudet tutkituista kaloista eivät minkään loislajin kohdalla eronneet merkitsevästi ravullisten ja ravuttomien alueiden välillä, oli Ichthyocotylurus pileatus (Trematoda) ja Acanthocephalus lucii (Acanthocephala) -loisia merkitsevästi vähemmän ravullisten kuin ravuttomien alueiden ahvenissa. Kun vertailtiin samasta väli-isäntäryhmästä tulevia loisia ryhmänä, oli kotiloita ja muita pohjaeläimiä paitsi simpukoita väli-isäntinään käyttäviä loisia vähemmän ravullisilla alueilla. Tulosten perustella täplärapu voi välillisesti vaikuttaa erityisesti kotiloista tulevien loisten määrään ahvenissa. Havaitut erot ahventen loispopulaatioissa ovat todiste siitä, kuinka monimuotoisia vaikutuksia täpläravulla tulokaslajina voi olla suurjärvien eliöyhteisöihin.