Kuoro hyvinvoinnin rakentajana tapaustutkimus Jyväskylän Musica-kuorosta

Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaista ja missä määrin yhteisöllisyyttä koettiin Jyväskylän Musica-kuorossa tutkimuksen tekemisen hetkellä (keväällä 2009). Musica-kuoro on sekakuoro, joka koostuu pääosin opiskelijoista ja jota johtaa Pekka Kostiainen. Tutkimuksen k...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Salmenkangas, Janne
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Musiikin laitos, Department of Music, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2010
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24645
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaista ja missä määrin yhteisöllisyyttä koettiin Jyväskylän Musica-kuorossa tutkimuksen tekemisen hetkellä (keväällä 2009). Musica-kuoro on sekakuoro, joka koostuu pääosin opiskelijoista ja jota johtaa Pekka Kostiainen. Tutkimuksen keskeisiksi käsitteiksi muodostuivat yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma sekä hyvinvointi. Sosiaalisen pääoman teoriasta tukeuduin Putnamin (1993) teoriaan, jossa luottamus, sosiaalinen verkosto ja vastavuoroisuuden normit nousevat etusijalle. Granovetterin teorialla (1973) heikkojen siteiden voimasta oli myös merkittävä osuus. Kuoroa koskeva aineisto hankittiin käyttäen kyselylomaketta, jossa selvitettiin kuorolaisten ystävyyssuhteiden määrää ja laatua, harrastamista sekä yhdistysaktiivisuutta, yhteisöjen merkitystä, luottamusta, kuorossa koettuja tunne-elämyksiä ja kuoron mahdollista vaikutusta laulajan fyysiseen, psyykkiseen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimus vahvisti osaltaan jo aiemmin kuoron sosiaalista puolta käsittelevien tutkimusten tuloksia. Eroavaisuuksia löytyi myös, mutta ne eivät muuttaneet tulosten linjaa merkittävästi, sillä pääosin tulokset olivat yhtenevät. Tuloksissa suurimman painoarvon saivat olettamusten mukaisesti kohdat, jotka liittyivät yhteisöllisyyteen. Musica-kuoron sosiaalinen verkosto oli melko tiivis, ja verkostoituminen miesten välillä oli tiheämpää kuin naisten välillä. Tuloksista ilmeni, että negatiiviset sosiaaliset tilanteet olivat kuorossa harvinaisia. Kuorolaiset olivat hyvin aktiivisia kulttuurin harrastajia ja myös aktiivisesti yhdistystoiminnassa mukana. Kuorossa keskustellaan usein henkilökohtaisemmista asioista kuin muissa yhteisöissä. Kuorossa koetut tunne-elämykset olivat voimakkaita ja ne olivat voimakkaimmillaan esiintymisissä ja niiden jälkeisissä tilanteissa. Vastaajat uskoivat kuorolaululla olevan vaikutusta fyysiseen terveyteen ja kokivat itsensä keskimäärin fyysisesti hyväkuntoisiksi.