| Yhteenveto: | Tutkielmassa pohditaan kiinalaisen baihua-proosan tulkinnan ja kääntämisen vaikeuk-
sia tapaustutkimuksen avulla. Tapauksiksi on valittu Lu Xunin novellit “ 狂人日记 ”
(”Kuángrén rìjì”) vuodelta 1918 ja “ 起死 ” (”Qǐ sǐ”) vuodelta 1935. Novellien kään-
nökset sisältyvät tutkimukseen ja niitä analysoidaan sekä tekstin joukkoon sijoitettujen alaviitteiden että jälkipohdinnan avulla.
Tutkimuksen taustateoriat ovat kielitieteellinen tyylintutkimus – erityisesti siinä muodossa kuin Geoffrey N. Leech ja Michael H. Short sen esittävät – sekä käännöstiede, jonka käsitteistössä seurataan Rune Ingoa. Taustakirjallisuutta sovelletaan siltä osin kuin teksteissä ilmenevät käytännön käännösongelmat sitä edellyttävät, eikä kaikkia
mahdollisia tunnettuja käännösongelmia tai tyylitekijöitä – tai niiden puuttumista –
luetteloida. Huomioon otetaan kuitenkin niin morfeemi-, sana-, lause- kuin tekstitasonkin tekijöitä. Erityisesti käsitellyissä teksteissä ilmenevät kirjakielisyyden, puhekielisyyden ja murteellisuuden tulkinnan ja kääntämisen ongelmat, joihin etsitään ja löydetään ratkaisuja.
Tutkielma sisältää erillisen luvun mandariinikiinan erityispiirteistä lähtökielenä sekä sen kirjoitusjärjestelmän vaikutuksesta tulkintaan ja kääntämiseen.
|
|---|