| Summary: | Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan helluntailaisten yhteisöllisen identiteetin rakentumista. Helluntailiike on karismaattisuutta korostava protestanttinen uskonsuuntaus, johon kuuluu Suomessa reilut 45 000 jäsentä. Tutkimusaineisto on koottu helluntailiikkeen viikkolehden Ristin Voiton mielipidekirjoituksista vuodelta 2007.
Yhteisöllisellä identiteetillä tarkoitetaan sitä kuvaa, jonka yhteisön jäsenet ovat omaksuneet koskemaan yhteisöään ja siihen kuuluvia. Identiteetti rakentuu samastumisen ja eronteon kautta kielellisissä merkityksenmuodostumisen prosesseissa, kuten representaatioissa ja diskursseissa. Media tarjoaa runsaasti samastumisen ja eronteon kannalta tarpeellista materiaalia ja on näin
merkittävä identiteettityön areena.
Ristin Voiton mielipidekirjoituksissa omaa sisäryhmää, "meitä helluntailaisia" ja laajemmin "meitä kristittyjä", määritellään suhteessa ulkoryhmiin, joita ovat seurakuntayhteydestä pois jääneet, evankelisluterilaiset, muut vapaiden suuntien edustajat, juutalaiset, muslimit ja ei-kristityt. Samastumisen aste eri ryhmiin vaihtelee sen mukaan, minkä kriteerien läpi ryhmiä tarkastellaan. Esimerkiksi muut kristityt nähdään työtovereina, mutta toisaalta korostetaan helluntailiikkeen ja luterilaisen kirkon eroa hallinnollisissa ja organisatorisissa asioissa.
Yhteisöllistä identiteettiä rakennetaan kielen keinoin 1) nimeämällä ryhmiä ja niiden jäseniä, 2) kuvailemalla heidän ominaisuuksiaan, 3) esittämällä heidät toimijoina ja 4) kuvaamalla heidät omistamisen ja suhteiden kautta. Luokitteluun perustuvan nimeämisen avulla tehdään me–muut-vastakkainasetteluja, esimerkiksi ilmaus uskosta osattomat rajaa toiset ”meidän kristittyjen” ulkopuolelle. Kuvaileminen tapahtuu enimmäkseen adjektiiveilla, joiden avulla luonnehditaan identiteetin kantajaa tarkemmin (esim. kutsumustietoinen työntekijä).
Toiminnan esittäminen on merkittävin kielellinen keino identiteetin rakentamisessa.
Toimintaa representoivissa ilmauksissa on runsaasti mahdollisuutta ja välttämättömyyttä ilmaisevia modaalisia rakenteita (esim. saamme elää, on aika herätä, pitäisi olla). Niiden funktio on ohjailla toimintaa yhteisön normien puitteissa. Modaaliset rakenteet liittyvät myös identiteetistä neuvottelemiseen, joka on tärkeä osa identiteettityötä.
|
|---|