| Yhteenveto: | Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sosiaalisen tason merkityksiä, jotka ovat ohjanneet kuvataide-oppiaineen edustajien julkisia kirjoituksia oppiaineensa asemaan liittyen. Tutkimuksen lähtökohtaisen aineiston muodostivat 85 Hel-singin Sanomien mielipideosastolla vuoden 2001 aikana julkaistua kirjoitusta, jotka käsittelivät samana vuonna ilmestynyttä peruskoulun tuntijakoehdotusta. Kirjoituksista 15 oli kuvataiteen edustajien kannanottoja. Kannanotot jatkoivat oppiaineelle jo tavanomaista linjaa: oppiaineen perusteita lähestyttiin ristiriitai-sella, mutta samalla yhdenmukaisella, tavalla. Tämän lisäksi kirjoittamisen motiivit jäivät epäselviksi. Tutkimuksen aikana aineisto laajeni käsittämään myös oppiaineen sosio-historiallista kehitystä kuvaavia kirjoituksia, jotka on kerätty oppiaineyhdistyksen Stylus-julkaisusta vuodesta 1906 jatkuen vuoteen 2001. Historiallisen aineiston tarkoituksena oli valottaa niitä oppiaineen sosiaa-lisen rakentumisen merkityksiä, joiden oletin vaikuttavan myös oppiaineen myöhäisemmän toiminnan taustalla eräänlaisena oppiainekulttuurin sosiaali-sena säännöstönä. Tutkimuksen myötä muodostui kuva prosessista, jonka myötä 1900-luvun alun oppikoulujen toissijainen ja teknis-käytännöllinen pii-rustus on rakentunut kohti vakiintuneen ja akateemisen aseman kuvataidetta. Tässä prosessissa oppiaineen retoriikka on saanut varsin poliittisen ja pinnalli-sen luonteen, ja näyttää laajenevan aina kunkin ajan erityispiirteiden mukana ilman tarkempia perusteita. Akateemisuuden suuntaan oppiainetta näyttää oh-janneen erityisesti halu parantaa oppiaineen alhaiseksi uskottua statusta. Uskomus alhaisesta statuksesta ei ole vuosien myötä kadonnut, joskin tämän oppiaineen edustajien toimintaa ohjaava merkitys näyttää muuttuneen. Siinä missä oppiaineen statuskamppailu johti oppiaineen muutokseen 1900-luvun alkupuolella, tänä päivänä statuskamppailun yksi keskeinen merkitys näyttää piilevän tavoitteiltaan ja perusteiltaan muutoin hajanaisen oppiaineen sisäisen kulttuurin vahvistamisessa. Tässä itse toiminta on tärkeämpää kuin toiminnan perusteet.
|
|---|