| Yhteenveto: | Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin päiväkodin leikkikulttuurin luomia olosuhteita
esikouluikäisten lasten vapaalle leikille. Tutkimuksessa leikkikulttuurin nähtiin
koostuvan sekä fyysisestä että sosiokulttuurisesta ympäristöstä. Fyysistä ympäristöä
edustivat konkreettiset fyysiset tilat, materiaalit sekä tilajärjestys. Sosiokulttuurinen
ympäristö puolestaan muodostui yhteisössä vallitsevista arvoista, asenteista, käytännöistä,
säännöistä ja toimintatavoista. Pääpaino tutkimuksessa oli sosiokulttuurisen ympäristön
tarkastelussa. Tutkimukseen osallistui yhden päiväkodin esikouluryhmästä 14 lasta
sekä kolme varhaiskasvattajaa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin lasten yksilöhaastattelua
sekä varhaiskasvattajien kirjoitelmia ja avoimia kyselylomakkeita. Epävirallisena
lisäaineistona tutkimuksessa toimivat tutkijoiden opintoihinsa kuuluneen harjoittelun
aikana järjestämien varhaiskasvattajille suunnattujen keskustelupiirien ryhmätöiden
kirjalliset tuotokset.
Tutkimuksessa fyysisen ympäristön olosuhteet muodostuivat hyvästä leikkiympäristöstä
ja leikkiympäristön muutostoiveista. Sosiokulttuurisen ympäristön olosuhteet oli laajempi
kokonaisuus sisältäen teemat hyvän leikkiympäristön, leikkiympäristön muutostoiveita,
toimintamahdollisuudet leikkikulttuurissa sekä varhaiskasvattajien kiinnostuksen
ja ymmärryksen lasten leikkiä kohtaan.
Hyvän fyysisen leikkiympäristön syntymiseen vaikuttavat leikkipaikan koko, lelut ja
leikkivälineet. Myös leikkipaikan viihtyisyys ja esteettisyys sekä turvallisuus ja rauhallisuus
ovat merkityksellisiä. Hyvän sosiokulttuurisen leikkiympäristön kannalta tulee
ottaa huomioon leikkipaikan herättämät tuntemukset ja niille annetut merkitykset sekä
leikkipaikan tarjoamat mahdollisuudet. Olennaisia asioita ovat myös leikkiaika, leikkikaverit
ja leikkijän omat henkilökohtaiset ominaisuudet. Leikkiympäristön fyysiset
muutostoiveet koskivat ympäristön viihtyisyyttä, leikkivälineitä, leikkipaikkoja ja tilajärjestyksiä.
Sosiokulttuurisena leikkiympäristön muutostoiveena varhaiskasvattajilla oli
saada lisää aikaa leikkipaikkojen suunnitteluun. Niin lapset kuin varhaiskasvattajat toivovat
lapsilla olevan enemmän mahdollisuuksia osallistua leikkiympäristön suunnitteluun
ja toteutukseenkin.
Varhaiskasvattajien toimintamahdollisuudet näyttäytyivät varsin hyvinä. Lasten vaikutusmahdollisuudet
puolestaan ilmenivät lähinnä varhaiskasvattajien kautta vaikuttamisena.
Varhaiskasvattajien kiinnostus ja ymmärrys lasten leikkiä kohtaan koettiin lasten
ja varhaiskasvattajien välillä hieman eri tavoin. Suurin osa lapsista koki, etteivät varhaiskasvattajat
ole kiinnostuneita eivätkä aina ymmärrä heidän leikkejään. Tutkimuksessa
todettiin lasten vaikutusmahdollisuuksien tärkeys itseään ja ympäristöään koskevissa
asioissa. Lasten huomioinnin ja osallistumisen tulisi olla osa leikkikulttuuria.
|
|---|