Rehellisyyteen kasvatetut miehet 1920-1950-lukujen savottalaisten identiteetti, sosiaalistuminen ja muistot Ylä-Savossa

Tutkin yläsavolaisten savottalaisten ammatti-identiteettiä ja heidän sosiaalistumistaan 1920−1950-luvuilla oman haastatteluaineistoni pohjalta. Haastateltavia oli 26. Tutkin, miten lapset ja nuoret, yleensä pojat, sosiaalistettiin savottayhteisöön kerronnan ja vanhempien antaman esimerkin avulla. Tu...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Nenola, Pirjo
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2010
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/22962
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkin yläsavolaisten savottalaisten ammatti-identiteettiä ja heidän sosiaalistumistaan 1920−1950-luvuilla oman haastatteluaineistoni pohjalta. Haastateltavia oli 26. Tutkin, miten lapset ja nuoret, yleensä pojat, sosiaalistettiin savottayhteisöön kerronnan ja vanhempien antaman esimerkin avulla. Tutkin myös, millaiseksi savottalaisten ammatti-identiteetti kehittyi mm. sanktioiden avulla. Korpilaki oli sanktio, joka ohjasi yhteisön jäseniä. Koska suurin osa yläsavolaisista savottalaisista oli perheellisiä miehiä, jotka olivat hankkimassa rahaa perheensä käyttöön, heillä oli voimakas motiivi saada yhteisönsä toimimaan niin, että rahallinen tulo oli mahdollisimman suuri, työvälineitä tai tiliä ei varastettu eikä kukaan häirinnyt työntekoa niin, ettei mahdollisimman hyvään tulokseen päästy. Yläsavolaisen savottalaisen ideaaliminä tutkittavana ajankohtana oli rehellinen, ammatissaan taitava ja ahkera mies.