Lihaksiston kuormittuminen voimaharjoituksessa

Intensiivinen voimaharjoittelu kuormittaa elimistöä aiheuttamalla neuromuskulaarisia, aineenvaihhormonaalisia sekä lihassoluvasteita. Elimistön kuormittumiseen vaikuttavat henkilön suorituskyky, kuormitustapa, kuormituksen volyymi sekä intensiteetti (Komi & Viitasalo 1977, Tesch 1986). Lihastyöt...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Saarinen, Jarna
Muut tekijät: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntabiologian laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2001
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/20770
_version_ 1826225818119962624
author Saarinen, Jarna
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Saarinen, Jarna Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Saarinen, Jarna Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Saarinen, Jarna
datasource_str_mv jyx
description Intensiivinen voimaharjoittelu kuormittaa elimistöä aiheuttamalla neuromuskulaarisia, aineenvaihhormonaalisia sekä lihassoluvasteita. Elimistön kuormittumiseen vaikuttavat henkilön suorituskyky, kuormitustapa, kuormituksen volyymi sekä intensiteetti (Komi & Viitasalo 1977, Tesch 1986). Lihastyötavoista eksentrisen lihassupistuksen on osoitettu aiheuttavan eniten lihassoluvaurioita (Clarkson ym. 1992, Komulainen ym. 2000). Rasittava voimaharjoittelu aiheuttaa merkittäviä fysiologisia vasteita henkilöillä, joilla ei ole systemaattista harjoittelutaustaa. Vastaavasti systemaattisesti harjoittelevilla urheilijoilla elimistö on kehittynyt vastaanottamaan yhmääräistä fyysistä rasitusta ja urheilijoiden suorituskyky on parantunut. Urheilijan elimistön suorituskyvyn paraneminen on kokonaisvaltaista, mutta korostuu varsinkin urheilijan lajiin liittyvässä spesifissä harjoittelumuodossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kanden erilaisen kuormitusmenetelmän, intensiivi- ja volyymikuormitus, aiheuttamia lihasvasteita voimaurheilijamiehillä. Lisäksi tarkasteltiin akuutin kuormituksen aiheuttamia vasteita ei systemaattisesti harjoittelevilla miehillä. Voimaurheilijoilla maksimaalinen isometrinen kanden jalan ojennusvoima laski lähes kaikilla mittauskerroilla merkittävästi p < 0.05 - 0.01. Volyymikuormituksessa voiman lasku oli 34 ± 23 % ja intensiivikuormituksessa 29 ± 18 % lähtöti1anteeseen verrattuna. Maksimivoiman voimantuottoaika laski volyymikuounituksessa tilastollisesti merkittävästi koko rasituksen jälkeen ja intensiivikuormituksessa jalkaprässi- ja -kyykkysarjojen jälkeen. Veren laktaattipitoisuus kasvoi merkittävästi p < 0.001 koko rasituksen ajan ja pysyi koholla vielä viistoista ja kolmekymmentä minuuttia kuormituksen jälkeen. Seerumin kreatiinikinaasiaktiivisuus kohosi tilastollisesti merkittävästi 24 ja 48 tuntia rasituksesta ja kuormitusten välillä oli havaittavissa tilastollinen ero intensiivikuormituksen hyväksi. Polven ojentajalihaksissa ja varsinkin vastus lateralis -lihaksessa oli havaittavissa tilastollisesti merkittävää turvotusta kuormituksen seurauksena p < 0.05 - 0.001. Polvenojentajalihasten kohdalla havaittiin myös kuormitusmenetelmien välinen tilastollinen ero volyymikuormituksen hyväksi 48 tuntia rasituksen jälkeen tehdyissä mittauksissa. Voimaurheilijoilla kuormitustapojen kesken ei kyetty osoittamaan suuria eroja, mikä johtuu todennäköisesti Iiian vähäisistä eroista kuormitustapojen välillä. Huolimatta merkittävästä maksimivoiman laskusta Emg:ssä ei ilmennyt muutoksia. Näiden tulosten perusteella voidaan olettaa lihasväsymyksen tapahtuneen lähinnä lihassolutasolla (Fitzz & Metzger 1988, Edwards 1981). Lihasväsymyksen ilmenemiseen vaikuttaa todennäköisesti myös kuormitustapa, mikä tutkimuksessa oli hypertrofinen (Tesch ym. 1986, Hälddnen 1992, Häkkinen ym. 2000). Kreatiinikinaasipitoisuudet kohosivat enemmän intensiivi- kuin volyymikuormituksessa, minkä perusteella saattaisi olettaa intensiivikuormituksen aiheuttaneen enemmän lihassoluvaurioita (Nosaka & CIarkson 1992). Muut lihassoluvauriomarkkerit eivät kuitenkaan tue tätä tulosta. Ei-urheilijoiden akuutti rasituskoe aiheutti vastaavanlaisia fysiologisia muutoksia elimistössä. Eiurheilijoilla maksimivoima laski 32 ± 8 % kuormituksen aikana. Voiman lasku oli tilastollisesti merkittävää kaikilla mittauskerroilla p < 0.001. Emg:ssä havaittiin merkittävää kasvua toisen ja kolmannen jalkaprässisarjan jälkeen p < 0.001. Ei-urheilijoiden veren laktaattikonsentraatiot kasvoivat merkittävästi rasituksen aikana p< 0.001, samoin kävi myös hhasturvotukselle p < 0.001. Eiurheilijoiden isometrisen maksimivoiman lasku sekä veren laktaattipitoisuuksien nousu osoittivat akuutin kuormituksen aiheuttaneen selkeää lihasväsymystä. Ei-urheilijoiden Emg:n kasvu toisen ja kolmannen jalkaprässisarjan jälkeen johtuu todennäköisesti koeasetelmasta.
first_indexed 2017-08-18T09:56:35Z
format Kandityö
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.author", "value": "Saarinen, Jarna", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2009-07-31T05:04:20Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2009-07-31T05:04:20Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2001", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/20770", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Intensiivinen voimaharjoittelu kuormittaa elimist\u00f6\u00e4 aiheuttamalla neuromuskulaarisia, aineenvaihhormonaalisia sek\u00e4 lihassoluvasteita. Elimist\u00f6n kuormittumiseen vaikuttavat henkil\u00f6n suorituskyky, kuormitustapa, kuormituksen volyymi sek\u00e4 intensiteetti (Komi & Viitasalo 1977, Tesch 1986). Lihasty\u00f6tavoista eksentrisen lihassupistuksen on osoitettu aiheuttavan eniten lihassoluvaurioita (Clarkson ym. 1992, Komulainen ym. 2000). Rasittava voimaharjoittelu aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 fysiologisia vasteita henkil\u00f6ill\u00e4, joilla ei ole systemaattista harjoittelutaustaa. Vastaavasti systemaattisesti harjoittelevilla urheilijoilla elimist\u00f6 on kehittynyt vastaanottamaan yhm\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 fyysist\u00e4 rasitusta ja urheilijoiden suorituskyky on parantunut. Urheilijan elimist\u00f6n suorituskyvyn paraneminen on kokonaisvaltaista, mutta korostuu varsinkin urheilijan lajiin liittyv\u00e4ss\u00e4 spesifiss\u00e4 harjoittelumuodossa. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kanden erilaisen kuormitusmenetelm\u00e4n, intensiivi- ja volyymikuormitus, aiheuttamia lihasvasteita voimaurheilijamiehill\u00e4. Lis\u00e4ksi tarkasteltiin akuutin kuormituksen aiheuttamia vasteita ei systemaattisesti harjoittelevilla miehill\u00e4. Voimaurheilijoilla maksimaalinen isometrinen kanden jalan ojennusvoima laski l\u00e4hes kaikilla mittauskerroilla merkitt\u00e4v\u00e4sti p < 0.05 - 0.01. Volyymikuormituksessa voiman lasku oli 34 \u00b1 23 % ja intensiivikuormituksessa 29 \u00b1 18 % l\u00e4ht\u00f6ti1anteeseen verrattuna. Maksimivoiman voimantuottoaika laski volyymikuounituksessa tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4sti koko rasituksen j\u00e4lkeen ja intensiivikuormituksessa jalkapr\u00e4ssi- ja -kyykkysarjojen j\u00e4lkeen. Veren laktaattipitoisuus kasvoi merkitt\u00e4v\u00e4sti p < 0.001 koko rasituksen ajan ja pysyi koholla viel\u00e4 viistoista ja kolmekymment\u00e4 minuuttia kuormituksen j\u00e4lkeen. Seerumin kreatiinikinaasiaktiivisuus kohosi tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4sti 24 ja 48 tuntia rasituksesta ja kuormitusten v\u00e4lill\u00e4 oli havaittavissa tilastollinen ero intensiivikuormituksen hyv\u00e4ksi. Polven ojentajalihaksissa ja varsinkin vastus lateralis -lihaksessa oli havaittavissa tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 turvotusta kuormituksen seurauksena p < 0.05 - 0.001. Polvenojentajalihasten kohdalla havaittiin my\u00f6s kuormitusmenetelmien v\u00e4linen tilastollinen ero volyymikuormituksen hyv\u00e4ksi 48 tuntia rasituksen j\u00e4lkeen tehdyiss\u00e4 mittauksissa. Voimaurheilijoilla kuormitustapojen kesken ei kyetty osoittamaan suuria eroja, mik\u00e4 johtuu todenn\u00e4k\u00f6isesti Iiian v\u00e4h\u00e4isist\u00e4 eroista kuormitustapojen v\u00e4lill\u00e4. Huolimatta merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 maksimivoiman laskusta Emg:ss\u00e4 ei ilmennyt muutoksia. N\u00e4iden tulosten perusteella voidaan olettaa lihasv\u00e4symyksen tapahtuneen l\u00e4hinn\u00e4 lihassolutasolla (Fitzz & Metzger 1988, Edwards 1981). Lihasv\u00e4symyksen ilmenemiseen vaikuttaa todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s kuormitustapa, mik\u00e4 tutkimuksessa oli hypertrofinen (Tesch ym. 1986, H\u00e4lddnen 1992, H\u00e4kkinen ym. 2000). Kreatiinikinaasipitoisuudet kohosivat enemm\u00e4n intensiivi- kuin volyymikuormituksessa, mink\u00e4 perusteella saattaisi olettaa intensiivikuormituksen aiheuttaneen enemm\u00e4n lihassoluvaurioita (Nosaka & CIarkson 1992). Muut lihassoluvauriomarkkerit eiv\u00e4t kuitenkaan tue t\u00e4t\u00e4 tulosta. Ei-urheilijoiden akuutti rasituskoe aiheutti vastaavanlaisia fysiologisia muutoksia elimist\u00f6ss\u00e4. Eiurheilijoilla maksimivoima laski 32 \u00b1 8 % kuormituksen aikana. Voiman lasku oli tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kaikilla mittauskerroilla p < 0.001. Emg:ss\u00e4 havaittiin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua toisen ja kolmannen jalkapr\u00e4ssisarjan j\u00e4lkeen p < 0.001. Ei-urheilijoiden veren laktaattikonsentraatiot kasvoivat merkitt\u00e4v\u00e4sti rasituksen aikana p< 0.001, samoin k\u00e4vi my\u00f6s hhasturvotukselle p < 0.001. Eiurheilijoiden isometrisen maksimivoiman lasku sek\u00e4 veren laktaattipitoisuuksien nousu osoittivat akuutin kuormituksen aiheuttaneen selke\u00e4\u00e4 lihasv\u00e4symyst\u00e4. Ei-urheilijoiden Emg:n kasvu toisen ja kolmannen jalkapr\u00e4ssisarjan j\u00e4lkeen johtuu todenn\u00e4k\u00f6isesti koeasetelmasta.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Joonas Kesaniemi (jkesa@jyu.fi) on 2009-07-31T05:04:20Z\r\nNo. of bitstreams: 1\r\nsaarinen.pdf: 3493888 bytes, checksum: af357324811815873c7d0f815bc0c0f2 (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2009-07-31T05:04:20Z (GMT). No. of bitstreams: 1\r\nsaarinen.pdf: 3493888 bytes, checksum: af357324811815873c7d0f815bc0c0f2 (MD5)\r\n Previous issue date: 2001", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Lihaksiston kuormittuminen voimaharjoituksessa", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-200907303050", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_20770
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:54:38Z
main_date 2001-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2001
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/09125450-1cce-4f05-9c0e-78f7f54126fe\/download","text":"saarinen.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2001
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Saarinen, Jarna Lihaksiston kuormittuminen voimaharjoituksessa Liikuntafysiologia
title Lihaksiston kuormittuminen voimaharjoituksessa
title_full Lihaksiston kuormittuminen voimaharjoituksessa
title_fullStr Lihaksiston kuormittuminen voimaharjoituksessa Lihaksiston kuormittuminen voimaharjoituksessa
title_full_unstemmed Lihaksiston kuormittuminen voimaharjoituksessa Lihaksiston kuormittuminen voimaharjoituksessa
title_short Lihaksiston kuormittuminen voimaharjoituksessa
title_sort lihaksiston kuormittuminen voimaharjoituksessa
title_txtP Lihaksiston kuormittuminen voimaharjoituksessa
topic Liikuntafysiologia
topic_facet Liikuntafysiologia
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/20770 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200907303050
work_keys_str_mv AT saarinenjarna lihaksistonkuormittuminenvoimaharjoituksessa