Eighth-graders' attitudes towards studying English A study of the effect of language choices and the differences between the genders

 Asenteilla ja suhtautumisella on suuria vaikutuksia kielenoppimiseen, niin motivaation kuin yleisen innostuksenkin kannalta. Kieliasenteita on tutkittu paljon etenkin motivaation piirissä ja asenteiden vertailua on tehty esimerkiksi eri sukupuolten ja ikäryhmien välillä. On kuitenkin monia tekijö...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kaski, Maijastiina
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:eng
Published: 2009
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/20135
Description
Summary: Asenteilla ja suhtautumisella on suuria vaikutuksia kielenoppimiseen, niin motivaation kuin yleisen innostuksenkin kannalta. Kieliasenteita on tutkittu paljon etenkin motivaation piirissä ja asenteiden vertailua on tehty esimerkiksi eri sukupuolten ja ikäryhmien välillä. On kuitenkin monia tekijöitä, joiden yhteydestä kieliasenteisiin ei ole paljon tietoa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää millä tavoin pitkän valinnaisen kielen opiskelu vaikuttaa englannin kieleen suhtautumiseen kahdeksannella luokalla sekä millä tavoin nuo vaikutukset eroavat tyttöjen ja poikien välillä. Luonteeltaan kvantitatiivinen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla yhteensä 45 kahdeksasluokkalaiselta. Vastaukset analysoitiin tietokoneohjelmalla ja niiden avulla vertailtiin neljää ryhmää: pitkää ruotsia lukevia poikia, lyhyttä ruotsia lukevia poikia, pitkää ruotsia lukevia tyttöjä ja lyhyttä ruotsia lukevia tyttöjä. Tutkimuksen mukaan kahdeksannen luokan oppilaat suhtautuivat yleisesti englantiin varovaisen positiivisesti ja tiedostivat englannin osaamisen tärkeyden sekä kulttuurisessa ja globaalissa mielessä että instrumentaalisena voimavarana. Tyttöjen suhtautuminen oli huomattavasti positiivisempaa kuin poikien kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Lisäksi tyttöjen kohdalla pitkän ruotsin lukijat olivat lähes joka kohdassa lyhyen ruotsin lukijoita myönteisempiä, mutta erot eivät yltäneet sukupuolten välillä olevien erojen tasolle eivätkä ilmenneet poikaryhmien välillä aina näin päin; joillain osa-alueilla lyhyttä ruotsia opiskelevat pojat osoittautuivat pitkää ruotsia lukevia myönteisemmiksi, joskus ryhmien välinen ero oli häviävän pieni ja joskus taas huomattavan suuri.