Discourse between teacher and student The effect of teacher s style of communication on learning environment as viewed in literature and the cinema

 Tutkielman tavoitteena oli tarkastella, kuinka opettajan tapa kommunikoida luokkansa ja yksittäisten noin 15 18-vuotiaiden oppilaidensa kanssa vaikuttaa vallitsevaan oppimisilmapiiriin. Kysymystä tarkasteltiin fiktiivisten lähteiden kautta, ja aineistona käytettiin kolmea erilaista datanäytettä,...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kokkonen, Tiia
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:eng
Julkaistu: 2009
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/20107
Kuvaus
Yhteenveto: Tutkielman tavoitteena oli tarkastella, kuinka opettajan tapa kommunikoida luokkansa ja yksittäisten noin 15 18-vuotiaiden oppilaidensa kanssa vaikuttaa vallitsevaan oppimisilmapiiriin. Kysymystä tarkasteltiin fiktiivisten lähteiden kautta, ja aineistona käytettiin kolmea erilaista datanäytettä, jotka oli julkaistu eri vuosikymmeninä: Dead Poets Society (Kuolleiden runoilijoiden seura) 1980-luvulla, Dangerous minds (Levottomat sielut) 1990-luvulla ja Harry Potter and the Order of Phoenix (Harry Potter ja Feeniksin kilta) 2000-luvun alussa. Tutkielmassa käytettyä dataa käytettiin taustakirjallisuuden kanssa ensimmäistä kertaa kyseessä olevan tutkimuskysymyksen analysoimiseen. Jokaisesta datanäytteestä otettiin kattava määrä esimerkkejä opettajan ja oppilaan välisistä kommunikaatioista. Näitä esimerkkejä analysoitiin ja tuloksia vertailtiin keskenään. Analyysissa kiinnitettiin huomiota siihen, miten opiskelijat suhtautuvat opettajan kommunikaatioon ja minkälaisia vaikutuksia tällä oli oppimisen mielekkyyteen sekä oppimisen onnistumiseen. Huomion kohteena oli myös vertaisryhmien toiminta, eli millainen oppimistilanne oli, kun opettajana oli kanssaopiskelija eikä koulutettu opettaja. Vertailua tehtäessä kiinnitettiin huomiota eritoten samankaltaisuuksiin, joita eri datanäytteistä löytyi. Analyysissa selvisi, että opettajan käyttämällä äänensävyllä oli erittäin suuri rooli oppimisen mielekkyyteen. Kylmä ja pistävä ääni ei herättänyt oppilaissa halua suurempaan kommunikointiin oppimistilanteessa. Tämän lisäksi puheen sisältö vaikutti oppimisessa käytettyyn vuorovaikutukseen, sillä oppilaita alentavasti puhuttelevien opettajien opetuksessa oli kommunikoinnilla selkeästi pienempi merkitys kuin opettajien, jotka vitsailivat oppilaiden kanssa ja olivat puheissaan kannustavia. Huomioitavaa oli myös, että vertaisryhmän antama opetus vaikutti oppimisilmapiiriin myönteisesti, jos oppilaat saivat itse valita, kuka vertainen heitä opetti. Analyysia olisi ollut mahdollisuus selvittää pidemmällekin vaihtelemalla datanäytteitä, ottamalla enemmän esimerkkejä jokaisesta näytteestä ja käyttämällä useampia lähteitä. Kirjallisuus ja elokuvateollisuus tarjoavat useita teoksia, joita voisi käyttää tämän opettajan kommunikoinnin tärkeyden tutkimiseen tässä analyysissa käytettyjen datanäytteiden lisäksi.