| Yhteenveto: | Motivaation katsotaan yleisesti olevan yksi tärkeimmistä vieraan kielen opiskeluun vaikuttavista
tekijöistä, ja se onkin sen takia paljon tutkittu ilmiö. Vähemmistöryhmät ovat kuitenkin
näissä tutkimuksissa jääneet lähes huomiotta. Esimerkiksi kuurojen ja huonokuuloisten motivaatiota
opiskella vieraita kieliä ei juuri ole tutkittu. Hyvänä esimerkkinä on kuitenkin ollut
Hanni (2007), joka teki kvalitatiivisen tutkimuksen haastattelemalla seitsemää kuuroa heidän
englannin kielen opiskelukokemuksistaan peruskoulusta korkeakouluopintoihin. Koska kaikki
kuurot, kuten kaikki kuulevatkaan, eivät mene peruskoulun jälkeen lukioon, saati
korkeakouluihin, tarkempi peruskouluvuosien opiskelumotivaation tarkastelu on tärkeää.
Juuri peruskoulussa luodaan perusta mahdolliselle tulevalle kielenopiskelulle. Tämän
tutkielman tavoite on kuvata suomalaisten kuurojen ja huonokuuloisten yläkoulun oppilaiden
englannin kielen opiskelumotivaatiota kuurojenkouluissa sekä selvittää eroja sukupuolen,
oppivuosien ja kuulon tason perusteella.
Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen aineisto on kerätty Turun, Jyväskylän ja
Tampereen kuurojenkouluista standardoidun kyselylomakkeen avulla. Tulokset osoittavat,
että kuurojenkoulujen oppilaiden asenne englannin kieltä ja sen opiskelua kohtaan on yleisesti
positiivinen, mutta varsinkin oppilaiden kokemus omasta kompetenssistaan ja kyvyistään on
varsin alhainen. Tyttöjen itsetunto on tällä alueella poikia alhaisempi, mutta tytöillä on myös
suurempi halu onnistua englannin kielessä. Opiskelumotivaatio on ensimmäisinä vuosina varsin
alhainen ja kasvaa opintojen edetessä, mutta laskee taas loppua kohti.
|
|---|