Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen submaksimaalisissa lyhytkestoisissa nopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla

Tiihonen, K. -P. 2003. Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen lyhytkestoisissa submaksimaalisissanopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla. Jyväskylän yliopisto.Liikuntabiologian laitos. Valmennus - ja testausopin Pro gradu –tutkielma.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hermo-lihasjärj...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Tiihonen, Kalle-Pekka
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntabiologian laitos, Department of Biology of Physical Activity, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2003
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/12566
_version_ 1828193163441864704
author Tiihonen, Kalle-Pekka
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Tiihonen, Kalle-Pekka Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Tiihonen, Kalle-Pekka Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Tiihonen, Kalle-Pekka
datasource_str_mv jyx
description Tiihonen, K. -P. 2003. Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen lyhytkestoisissa submaksimaalisissanopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla. Jyväskylän yliopisto.Liikuntabiologian laitos. Valmennus - ja testausopin Pro gradu –tutkielma.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hermo-lihasjärjestelmän (HLJ) vä symistä jasen vaikutusta juoksusuoritukseen lyhytkestoisissa submaksimaalisissa nopeuskestävyys(NK) -harjoituksissa sekä selvittää juoksuvedon pituuden vaikutus edellä mainittuihin tekijöihin,kun juoksumäärä on vakio.Tutkimukseen osallistui viisi suomalaista 400 m:n miesjuoksijaa. He juoksivat satunnaisessajärjestyksessä, 4-8 päivän välein, kolme vetopituudeltaan erilaista harjoitusta: 4 x4 x 60, 80 ja 120 m, palautukset neljä ja kahdeksan minuuttia ja teho 90 % matkojen maksimaalisestaloppunopeudesta. Vakiojuoksumäärä (960 m) saavutettiin neljännen, kolmannenja toisen sarjan jälkeen. Ennen harjoituksia suoritettiin 50 m:n referenssijuoksu (REF,teho 90 %). Juoksunopeus, askelpituus ja –tiheys, kontakti-, lento-, suhteellinen kontakti-,jarrutus- ja työntöaika, reaktiovoimat ja neljän jalkalihaksen EMG kerättiin viimeiseltäkymmeneltä metriltä. Ennen harjoituksia ja sarjapalautusten aikana suoritettiin jalkojenmaksimaalinen isometrinen ojennusvoima (MIV) -testi ja esikevennyshyppy (EKH) sekämitattiin veren laktaattipitoisuus (LAKT) ja pH. Tuloksia tarkasteltiin väsymättömän tilanja sarjakohtaisten keskiarvojen vertailulla ja muuttujien välisillä korrelaatioilla.LAKT kasvoi ja pH laski voimakkaammin 120 m:llä kuin 60 m:llä (p < 0.01) ja 80m:llä (pH: p < 0.05). LAKT alkoi palautua lähes välittömästi kuormituksen loputtua (80 m:p < 0.05). MIV heikentyi 60 ja 80 m:llä (p < 0.01). EKH:n nousukorkeus heikentyi 60 ja120 m:llä (p < 0.01; p < 0.001). LAKT ja pH korreloivat MIV:n (p < 0.001) ja EKH:n nousukorkeuden(p < 0.001) muutosten kanssa. Isometrisen voimantuoton nopeus heikentyi120 m:llä (p < 0.05). aEMG/voima -suhde kasvoi MIV-testissä ja jarrutusvaiheessa harjoituksenlopussa 120 m:llä (p < 0.05). Kasvu oli suurempi kuin muilla matkoilla (p <0.05). M. Biceps femoriksen (BF) aEMG työntövaiheessa (p < 0.01) ja jarrutus- ja suhteellinenkontaktiaika (p < 0.05) kasvoivat sekä askelpituus (p < 0.01) lyhe ni viimeisissä sarjoissa120 m:llä. Työntövaiheen reaktiovoimat heikkenivät 60 m:llä (p < 0.001). Askelpituudenja suhteellisen kontaktiajan muutokset korreloivat keskenään ja jarrutusajan kasvukorreloi reaktiovoimien muutosten kanssa. LAKT, pH ja juoksun biomekaaniset muutoksetkorreloivat vain 120 m:llä. Juoksunopeuden kasvu 90-100 % (60 m: REF ja maksimaalinen)välillä aiheutti negatiivisia muutoksia juoksun biomekaniikassa.Kyseisessä harjoitusmallissa HLJ:n väsyminen on lähinnä lihaksistollista. Väsymineneroaa eri pituisia juoksuja sisältävien harjoitusten välillä vasta vakiojuoksumäärän jälkeen.Väsyminen aiheuttaa askelpituuden ja työntövaiheen reaktiovoimien heikkenemisen sekäsuhteellisen kontaktiajan ja jarrutusajan pitenemisen, jolla on negatiivinen vaikutus kokoaskelkontaktin voimantuottoon. Happamuus ja LAKT ovat suuremmat harjoituk sissa,joissa juoksuvedot ovat pidempiä. Happamuus ei yksistään kykene kuitenkaan selittämäänväsymistä. Epäorgaanisen fosfaatin (Pi) kasautuminen, lihassoluvauriot ja elastisen energianheikentynyt hyödyntäminen saattavat osaltaan vaikuttaa väsymiseen. Palautuminenalkaa nopeasti, mikä tulee huomioida suoritus kykytesteissä kuormituksen jälkeen. Lyhytkestoisissasubmaksimaalisissa NK-harjoituk sissa 400 m:n juoksijoiden tulisi käyt tää vetopituuksia,jotka sisältävät juoksunopeutta ylläpitävän, juoksun rentouttamisen, vaiheen(esim. 80 m), ja juoksumatkaa lisättäessä (esim. 120 m:iin) juoksijan suo ritus kyky tuleehuomioida, jotta juoksutekniikan laadukkuus säilyy. Lisäksi nopeusharjoittelun huomioiminenläpi harjoitus kauden on tärkeää. Harjoituk sen alun jyrkkiä aineenvaihdunnallisia jajuoksun biomekaanisia muutoksia voidaan mahdollisesti lieventää aloittamalla harjoituslyhyemmillä juoksuvedoilla tai alhaisemmalla suo ritusteholla.
first_indexed 2024-09-11T08:49:59Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.author", "value": "Tiihonen, Kalle-Pekka", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2008-01-08T09:34:01Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2008-01-08T09:34:01Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2003", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.other", "value": "oai:jykdok.linneanet.fi:903291", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/12566", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Tiihonen, K. -P. 2003. Hermo-lihasj\u00e4rjestelm\u00e4n v\u00e4syminen lyhytkestoisissa submaksimaalisissanopeuskest\u00e4vyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.Liikuntabiologian laitos. Valmennus - ja testausopin Pro gradu \u2013tutkielma.T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hermo-lihasj\u00e4rjestelm\u00e4n (HLJ) v\u00e4 symist\u00e4 jasen vaikutusta juoksusuoritukseen lyhytkestoisissa submaksimaalisissa nopeuskest\u00e4vyys(NK) -harjoituksissa sek\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 juoksuvedon pituuden vaikutus edell\u00e4 mainittuihin tekij\u00f6ihin,kun juoksum\u00e4\u00e4r\u00e4 on vakio.Tutkimukseen osallistui viisi suomalaista 400 m:n miesjuoksijaa. He juoksivat satunnaisessaj\u00e4rjestyksess\u00e4, 4-8 p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein, kolme vetopituudeltaan erilaista harjoitusta: 4 x4 x 60, 80 ja 120 m, palautukset nelj\u00e4 ja kahdeksan minuuttia ja teho 90 % matkojen maksimaalisestaloppunopeudesta. Vakiojuoksum\u00e4\u00e4r\u00e4 (960 m) saavutettiin nelj\u00e4nnen, kolmannenja toisen sarjan j\u00e4lkeen. Ennen harjoituksia suoritettiin 50 m:n referenssijuoksu (REF,teho 90 %). Juoksunopeus, askelpituus ja \u2013tiheys, kontakti-, lento-, suhteellinen kontakti-,jarrutus- ja ty\u00f6nt\u00f6aika, reaktiovoimat ja nelj\u00e4n jalkalihaksen EMG ker\u00e4ttiin viimeiselt\u00e4kymmenelt\u00e4 metrilt\u00e4. Ennen harjoituksia ja sarjapalautusten aikana suoritettiin jalkojenmaksimaalinen isometrinen ojennusvoima (MIV) -testi ja esikevennyshyppy (EKH) sek\u00e4mitattiin veren laktaattipitoisuus (LAKT) ja pH. Tuloksia tarkasteltiin v\u00e4sym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tilanja sarjakohtaisten keskiarvojen vertailulla ja muuttujien v\u00e4lisill\u00e4 korrelaatioilla.LAKT kasvoi ja pH laski voimakkaammin 120 m:ll\u00e4 kuin 60 m:ll\u00e4 (p < 0.01) ja 80m:ll\u00e4 (pH: p < 0.05). LAKT alkoi palautua l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kuormituksen loputtua (80 m:p < 0.05). MIV heikentyi 60 ja 80 m:ll\u00e4 (p < 0.01). EKH:n nousukorkeus heikentyi 60 ja120 m:ll\u00e4 (p < 0.01; p < 0.001). LAKT ja pH korreloivat MIV:n (p < 0.001) ja EKH:n nousukorkeuden(p < 0.001) muutosten kanssa. Isometrisen voimantuoton nopeus heikentyi120 m:ll\u00e4 (p < 0.05). aEMG/voima -suhde kasvoi MIV-testiss\u00e4 ja jarrutusvaiheessa harjoituksenlopussa 120 m:ll\u00e4 (p < 0.05). Kasvu oli suurempi kuin muilla matkoilla (p <0.05). M. Biceps femoriksen (BF) aEMG ty\u00f6nt\u00f6vaiheessa (p < 0.01) ja jarrutus- ja suhteellinenkontaktiaika (p < 0.05) kasvoivat sek\u00e4 askelpituus (p < 0.01) lyhe ni viimeisiss\u00e4 sarjoissa120 m:ll\u00e4. Ty\u00f6nt\u00f6vaiheen reaktiovoimat heikkeniv\u00e4t 60 m:ll\u00e4 (p < 0.001). Askelpituudenja suhteellisen kontaktiajan muutokset korreloivat kesken\u00e4\u00e4n ja jarrutusajan kasvukorreloi reaktiovoimien muutosten kanssa. LAKT, pH ja juoksun biomekaaniset muutoksetkorreloivat vain 120 m:ll\u00e4. Juoksunopeuden kasvu 90-100 % (60 m: REF ja maksimaalinen)v\u00e4lill\u00e4 aiheutti negatiivisia muutoksia juoksun biomekaniikassa.Kyseisess\u00e4 harjoitusmallissa HLJ:n v\u00e4syminen on l\u00e4hinn\u00e4 lihaksistollista. V\u00e4symineneroaa eri pituisia juoksuja sis\u00e4lt\u00e4vien harjoitusten v\u00e4lill\u00e4 vasta vakiojuoksum\u00e4\u00e4r\u00e4n j\u00e4lkeen.V\u00e4syminen aiheuttaa askelpituuden ja ty\u00f6nt\u00f6vaiheen reaktiovoimien heikkenemisen sek\u00e4suhteellisen kontaktiajan ja jarrutusajan pitenemisen, jolla on negatiivinen vaikutus kokoaskelkontaktin voimantuottoon. Happamuus ja LAKT ovat suuremmat harjoituk sissa,joissa juoksuvedot ovat pidempi\u00e4. Happamuus ei yksist\u00e4\u00e4n kykene kuitenkaan selitt\u00e4m\u00e4\u00e4nv\u00e4symist\u00e4. Ep\u00e4orgaanisen fosfaatin (Pi) kasautuminen, lihassoluvauriot ja elastisen energianheikentynyt hy\u00f6dynt\u00e4minen saattavat osaltaan vaikuttaa v\u00e4symiseen. Palautuminenalkaa nopeasti, mik\u00e4 tulee huomioida suoritus kykytesteiss\u00e4 kuormituksen j\u00e4lkeen. Lyhytkestoisissasubmaksimaalisissa NK-harjoituk sissa 400 m:n juoksijoiden tulisi k\u00e4yt t\u00e4\u00e4 vetopituuksia,jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t juoksunopeutta yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n, juoksun rentouttamisen, vaiheen(esim. 80 m), ja juoksumatkaa lis\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 (esim. 120 m:iin) juoksijan suo ritus kyky tuleehuomioida, jotta juoksutekniikan laadukkuus s\u00e4ilyy. Lis\u00e4ksi nopeusharjoittelun huomioiminenl\u00e4pi harjoitus kauden on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Harjoituk sen alun jyrkki\u00e4 aineenvaihdunnallisia jajuoksun biomekaanisia muutoksia voidaan mahdollisesti lievent\u00e4\u00e4 aloittamalla harjoituslyhyemmill\u00e4 juoksuvedoilla tai alhaisemmalla suo ritusteholla.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2008-01-08T09:34:01Z (GMT). No. of bitstreams: 1\r\nG0000207.pdf: 597883 bytes, checksum: 3ebf4de0ec4c997df9d7238b22944f71 (MD5)\r\n Previous issue date: 2003", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "83 lehte\u00e4.", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "nopeuskest\u00e4vyys", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "hermo-lihasj\u00e4rjestelm\u00e4", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "suorituskyky", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Hermo-lihasj\u00e4rjestelm\u00e4n v\u00e4syminen submaksimaalisissa lyhytkestoisissa nopeuskest\u00e4vyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-2003903291", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Biology of Physical Activity", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Science in Sport Coaching and Fitness Testing", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5013", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "juoksu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_12566
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:03:01Z
main_date 2003-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2003
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/c72fdbef-283c-4481-bcfd-5a0f4f44792c\/download","text":"G0000207.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2003
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Tiihonen, Kalle-Pekka Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen submaksimaalisissa lyhytkestoisissa nopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla nopeuskestävyys hermo-lihasjärjestelmä suorituskyky Valmennus- ja testausoppi Science in Sport Coaching and Fitness Testing 5013 juoksu
title Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen submaksimaalisissa lyhytkestoisissa nopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla
title_full Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen submaksimaalisissa lyhytkestoisissa nopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla
title_fullStr Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen submaksimaalisissa lyhytkestoisissa nopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen submaksimaalisissa lyhytkestoisissa nopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla
title_full_unstemmed Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen submaksimaalisissa lyhytkestoisissa nopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen submaksimaalisissa lyhytkestoisissa nopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla
title_short Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen submaksimaalisissa lyhytkestoisissa nopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla
title_sort hermo lihasjärjestelmän väsyminen submaksimaalisissa lyhytkestoisissa nopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla
title_txtP Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen submaksimaalisissa lyhytkestoisissa nopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla
topic nopeuskestävyys hermo-lihasjärjestelmä suorituskyky Valmennus- ja testausoppi Science in Sport Coaching and Fitness Testing 5013 juoksu
topic_facet 5013 Science in Sport Coaching and Fitness Testing Valmennus- ja testausoppi hermo-lihasjärjestelmä juoksu nopeuskestävyys suorituskyky
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/12566 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2003903291
work_keys_str_mv AT tiihonenkallepekka hermolihasjärjestelmänväsyminensubmaksimaalisissalyhytkestoisissanopeuskestäv