| Yhteenveto: | Tutkimuksessa tarkasteltiin ikääntyvien kognitiivista kehitystä 75. ja 90. ikävuoden välillä.
Tutkimuksessa selvitettiin myös miten kognitiivinen suorituskyky (MMSE-, älykkyys- ja
muistipistemäärä) oli yhteydessä muistin, terveyden ja mielialan itsearvioihin naisilla ja
miehillä. Tutkittavat olivat Ikivihreät-projektiin osallistuneita vuonna 1914 syntyneitä
jyväskyläläisiä (n=49-355), ja heitä arvioitiin viiden vuoden välein vuosina 1989–2004
tutkittavien ollessa 75-, 80-, 85- ja 90-vuotiaita. Kognitiivista suoriutumista arvioitiin
MMSE-testillä ja neuropsykologisista ja psykometrisista testeistä muodostetuilla älykkyys- ja
muistipistemäärillä. Muistin itsearviota tutkittiin metamuistikyselyllä, joka oli alun perin
kehitetty pohjoismaiseen NORA-tutkimukseen. Terveyden itsearvioita tarkasteltiin
kysymällä tutkittavilta, millaiseksi he arvioivat viimeaikaisen terveydentilansa. Tutkittavien
mieliala määriteltiin CES-D-masentuneisuusasteikon perusteella. MMSE-pistemäärä ja
älykkyys heikkenivät 80–85-vuotiaana tilastollisesti merkitsevästi sekä naisilla että miehillä.
80–85-vuotiaana muistivaikeudet lisääntyivät ja itsearvioitu terveys heikkeni vain naisilla ja
mieliala vain miehillä. Muistissa ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää heikkenemistä 75–
85 ikävuoden välillä. Tilastollisesti merkitsevää heikkenemistä 85–90-vuotiaana tapahtui
MMSE-pistemäärässä, älykkyydessä ja muistissa. Metamuistin, itsearvioidun terveyden ja
mielialan muutokset 85–90-vuotiaana eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Naisten ja
miesten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja 85–90-vuotiaiden tarkasteluissa.
Mitä vähemmän tutkittavat kokivat muistivaikeuksia, sitä paremmin he suoriutuivat
älykkyys- ja muistitesteissä ensimmäisellä tutkimuskerralla. Mitä vähemmän tutkittavat
kokivat masentuneisuutta, sitä paremmin he suoriutuivat muistitesteissä viimeisellä
tutkimuskerralla. Itsearvioitu terveys oli yhteydessä MMSE-pistemäärään, älykkyyteen ja
muistiin vähintään kahdella tutkimuskerralla siten, että mitä parempia olivat terveyden
itsearviot, sitä paremmin suoriuduttiin kognitiivista suorituskykyä arvioivissa testeissä.
Itsearvioitu terveys myös ennusti kognitiivista suorituskykyä, ja kognitiivinen suorituskyky
ennusti itsearvioitua terveyttä ainakin yhdellä viiden vuoden ajanjaksolla. Lisäksi
ensimmäisessä viiden vuoden seuruussa muistivaikeudet ennustivat heikompaa MMSEpistemäärää, ja heikko älykkyyspistemäärä ennusti masentuneisuutta. MMSE-pistemäärä,
älykkyys ja itsearvioitu terveys olivat merkittävimmät kuolleisuuden ennustajat, mutta myös
muisti, metamuisti ja mieliala ennustivat kuolleisuutta.
|
|---|