Kustaa Vaasa ja Lyypekin laina 1522–1532

Tanskan kuningas Kristian II yritti syventää Kalmarin unionin sitoutumista 1500-luvun alussa. Vuonna 1520 hän hyökkäsi Ruotsiin ja valtasi Tukholman. Kruunattuaan itsensä Ruotsin kuninkaaksi hän mestautti suuren joukon ylhäisiä ruotsalaisia johtohenkilöitä. Tapahtuma on historiassa nimetty Tukholman...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Nurmi, Niklas
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103941
Kuvaus
Yhteenveto:Tanskan kuningas Kristian II yritti syventää Kalmarin unionin sitoutumista 1500-luvun alussa. Vuonna 1520 hän hyökkäsi Ruotsiin ja valtasi Tukholman. Kruunattuaan itsensä Ruotsin kuninkaaksi hän mestautti suuren joukon ylhäisiä ruotsalaisia johtohenkilöitä. Tapahtuma on historiassa nimetty Tukholman verilöylyksi. Kristian Tyrannin teloitustoimilta välttyi Kustaa Eerikinpoika (Vaasa), joka lähti perustamansa kapinaliikkeen turvin taisteluun isänmaansa vapauttamiseksi Tanskan vallasta. Tässä työssä tarkastellaan Kustaa Vaasan vapaussotaa ja Lyypekin taloudellista apua sodan voittamiseksi. Tutkielma käsittelee kahta teemaa, joiden yhteinen nimittäjä on Lyypekin laina. Tarkoituksena on selvittää lainatarpeen aktualisoituminen sodan kestäessä ja lainan maksu Lyypekille. Tutkielmassa hyödynnetään aiheeseen liittyviä ja aihetta sivuavia lähteitä ja tutkimuskirjallisuutta, joita tarkastellaan lähdekriittisesti. Lainan sisällön ja maksujen selvittäminen perustuvat saksalaisen Hanseresecce-nimisen lähdejulkaisun tietoihin. Vapaussodan taitekohdaksi muodostui vuosi 1522, jolloin lainoituksella hankittu sotamateriaali käänsi sodan kulun ja mahdollisti Kustaa Vaasan johtaman vapaussodan voiton. Ruotsin vapautuminen Tanskan ikeestä ja valtakunnan itsenäistyminen tuli kalliiksi. Kustaa Vaasa joutui ottamaan Lyypekiltä valtavan lainan sotamateriaalien hankkimiseksi ja alistumaan vuosiksi hansamahdin taloudelliseen määräysvaltaan. Lainan maksu kruunun tuloilla ei olisi onnistunut missään muodoin. Kustaa Vaasa vaati katoliselta kirkolta varat lainan maksuun propagandistisin ja poliittisin keinoin. Samalla hän lainaperusteen avulla toteutti omia valtapoliittisia ja taloudellisia tavoitteitaan. Kustaa Vaasan eteneminen vapaussodassa olisi ollut toisenlainen ilman Lyypekiltä saatua lainaa. Käytännössä taistelu olisi hävitty ja valtakunnan itsenäistyminen siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Laina ja sen olemassaolo mahdollistivat Kustaa Vaasalle vapaussodan voiton, kuninkuuden, kirkon päätösvallan, suunnattoman varallisuuden ja poliittisen arvonannon.