”Tarpeeksi kauan kun lärää, niin kyllä se voi olla, että pikkuhiljaa alkaa hymyilyttää” mielenterveysteemaiset meemit vertaistukena nuorille

Tämä tutkielma käsittelee 18-29-vuotiaiden nuorten ajatuksia ja kokemuksia meemeistä. Tutkimuksessani halusin fenomenologisesta näkökulmasta ja fenomenografisen analyysin avulla selvittää, millä tavalla nuoret kokivat meemien tarjoavan vertaistukea sekä mitä muita hyvinvointia tukevia ominaisuuksi...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Lindström, Linda
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103937
Description
Summary:Tämä tutkielma käsittelee 18-29-vuotiaiden nuorten ajatuksia ja kokemuksia meemeistä. Tutkimuksessani halusin fenomenologisesta näkökulmasta ja fenomenografisen analyysin avulla selvittää, millä tavalla nuoret kokivat meemien tarjoavan vertaistukea sekä mitä muita hyvinvointia tukevia ominaisuuksia he mahdollisesti niissä näkivät. Tutkimukseni taustatahona toimii Suomen Akatemian rahoittama TUBEDU, eli Youtubettajat nuoren mielenterveyden tukijoina – hanke. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja ymmärrystä nuorten mielenterveyden lukutaidon ja vertaistuen välisestä kytköksestä, sekä luoda nuorten elinympäristöjä huomioivia menetelmiä heidän hyvinvointinsa tutkimiseen. Työssäni analysoidaan hankkeen kanssatutkimuksen puitteissa tuottamaa aineistoa, joka kerättiin syksyllä 2023 ja keväällä 2024. Tutkimuksessa selvisi, että meemit nähtiin keinona välittää ja saada vertaistukea, tukea omaa mielen hyvinvointia sekä mahdollisuutena matalalla kynnyksellä käsitellä vaikeita asioita huumorin avulla. Meemien käytön yhteydessä tunnistettiin myös riskejä, mutta niiden avulla nähtiin mahdollisena luoda itselle turvallinen ympäristö oman somekuplan muodossa, edistää omaa mielenterveystietoisuutta, välittää ja sanoittaa tunteita sekä tunnistaa omia mielen hyvinvointia tukevia rajoja. Meemiä ei nähty ratkaisuna mielenterveysongelmiin, vaan voimauttavana ja jaksamista tukevana motivaattorina omien asioiden edistämiseksi. Meemien vertaistuen luonne osoittautui aktiiviseksi tai passiiviseksi käytön mukaan. Tutkimuksellisessa valossa työni osoittaa, että aiemmista tutkimustuloksista poiketen passiivinen vertaistuki voi meemien tapauksessa mahdollisesti olla hyödyllistä. Meemit tuovat lisäksi mukaan myös uudenlaisen hyötyulottuvuuden, joka on aikaisemmin jäänyt erityisesti tunnetaitojen kehittymisen osalta sosiaalisesta mediasta puuttumaan. Tästä tiedosta hyötyvät niin nuoret, heidän ympärillään olevat yhteisöt ja toimijat, sekä yhteiskunta, jossa nuoret elävät, toimivat ja vaikuttavat.