| description |
Laitinen, J & Töyry, M-M. 2025. Physical education teachers’ wellbeing at work – a qualitative study on its meaning, influencing factors, and ways to promote it. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in sport pedagogy, 79 pp.. 1 appendix.
The aim of this Master's thesis was to examine physical education (PE) teachers' experiences of their occupational well-being. We chose this topic because there is relatively little research on the occupational well-being of PE teachers, and their work includes specific characteristics that significantly affect their well-being at work. The study explored how PE teachers define occupational well-being, what factors they perceive as supporting or weakening it, and what kinds of strategies they consider effective for promoting it.
The study employed a qualitative research approach. The data were analyzed using inductive content analysis. The data consisted of semi-structured interviews with seven PE teachers working in different parts of Finland. The interviewees represented both genders and various stages of their careers, and they worked in either basic education or upper secondary schools.
For PE teachers, occupational well-being means personal well-being that includes physical, psychological, and social dimensions. Occupational well-being also means appropriate working conditions and sufficient resources. The importance of occupational well-being was evident in how it was seen as the foundation of their professional work.
Factors that supported occupational well-being included support from the work community, autonomy and control over one’s work, and meaningful job content. Factors weakening occupational well-being were described as the physical demands of the job, challenges in the work environment, the demanding nature of teaching, dysfunction in the work community, and problems in the school’s operational culture.
PE teachers reported promoting and maintaining their occupational well-being through personal actions, active interaction with colleagues and students, and proactive efforts to influence structures and address workplace issues.
In conclusion, the study highlights that the occupational well-being of PE teachers is shaped by the interplay of individual and structural factors. Well-being is not merely a result of external conditions but a continuous process influenced by teachers’ own actions and choices. Teachers actively enhance their well-being by organizing their work and recovery time and by striving to improve their working conditions and community practices. At the same time, organizational-level solutions are needed, such as fair leadership, stronger communication, and recognition of the unique characteristics of physical education. Supporting long-term well-being requires a balance between structural support and individual regulation strategies to ensure that the work remains meaningful, manageable, and sustainably rewarding throughout the teacher’s career.
Laitinen, J. & Töyry, M-M. 2025. Työhyvinvointi liikunnanopettajan työssä – laadullinen tutkimus työhyvinvoinnin merkityksestä, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä edistämisen keinoista. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 79 s., 1 liite.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia liikunnanopettajien kokemuksia heidän työhyvinvoinnistaan. Valitsimme tutkimusaiheen, koska tutkimusta liikunnanopettajien työhyvinvoinnista on tehty verrattain vähän ja liikunnanopettajan työ sisältää erityispiirteitä, jotka vaikuttavat suuresti heidän työhyvinvointiinsa. Tutkimuksessa selvitimme, miten liikunnanopettajat määrittelevät työhyvinvoinnin, mitkä tekijät he kokevat työhyvinvointia edistäviksi tai heikentäviksi ja millaisia keinoja he näkevät työhyvinvoinnin tukemiseksi.
Tutkimuksen toteuttamistapa oli laadullinen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto koostui seitsemän eri puolella Suomea työskentelevän liikunnanopettajan puolistrukturoiduista haastatteluista. Haastateltavat työskentelivät perusopetuksen tai toisen asteen oppilaitoksissa, ja he edustivat sekä eri sukupuolia että eri uravaiheita.
Liikunnanopettajille työhyvinvointi merkitsee henkilökohtaista hyvinvointia, joka koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta. Työhyvinvointi tarkoittaa heille myös työhön sopivia olosuhteita ja riittäviä resursseja. Työhyvinvoinnin merkityksellisyys näkyi sen pitämisenä liikunnanopettajan työn perustana.
Liikunnanopettajan työssä työhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi nousivat työyhteisön tuki, työn autonomia ja hallinta sekä palkitseva työn sisältö. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä liikunnanopettajat kuvasivat työn fyysisen kuormittavuuden ja työympäristön haasteet, opetustyön kuormittavuuden sekä työyhteisön toimimattomuuden ja koulun toimintakulttuurin ongelmat.
Liikunnanopettajat kertoivat edistävänsä ja ylläpitävänsä työhyvinvointiaan henkilökohtaisilla toimilla, aktiivisella vuorovaikutuksella kollegoiden ja oppilaiden kanssa sekä aktiivisella rakenteisiin ja epäkohtiin vaikuttamisella.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikunnanopettajien työhyvinvointi rakentuu yksilöllisten ja rakenteellisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Työhyvinvointi ei ole pelkästään olosuhteiden tulosta, vaan se on jatkuva prosessi, johon opettajan oma toiminta ja valinnat vaikuttavat. Opettajat pyrkivät aktiivisesti edistämään hyvinvointiaan muun muassa aikatauluttamalla työtään ja vapaa-aikaansa palautumisen tueksi sekä vaikuttamalla työoloihin ja työyhteisön toimintaan. Samalla tarvitaan organisaatiotason ratkaisuja, kuten oikeudenmukaista johtamista, vuorovaikutuksen vahvistamista ja liikunnanopetuksen erityispiirteiden huomioimista. Työhyvinvoinnin pitkäjänteinen tukeminen edellyttääkin rakenteellisen tuen ja yksilöllisten säätelykeinojen tasapainoa, jotta työ säilyy mielekkäänä, hallittavana ja kestävästi kannattelevana koko työuran ajan.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Jaakkola, Timo", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Laitinen, Julia", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "T\u00f6yry, Mika-Matti", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2025-06-19T13:23:15Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2025-06-19T13:23:15Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2025", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103829", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Laitinen, J & T\u00f6yry, M-M. 2025. Physical education teachers\u2019 wellbeing at work \u2013 a qualitative study on its meaning, influencing factors, and ways to promote it. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyv\u00e4skyl\u00e4, Master\u2019s thesis in sport pedagogy, 79 pp.. 1 appendix. \n\nThe aim of this Master's thesis was to examine physical education (PE) teachers' experiences of their occupational well-being. We chose this topic because there is relatively little research on the occupational well-being of PE teachers, and their work includes specific characteristics that significantly affect their well-being at work. The study explored how PE teachers define occupational well-being, what factors they perceive as supporting or weakening it, and what kinds of strategies they consider effective for promoting it. \n\nThe study employed a qualitative research approach. The data were analyzed using inductive content analysis. The data consisted of semi-structured interviews with seven PE teachers working in different parts of Finland. The interviewees represented both genders and various stages of their careers, and they worked in either basic education or upper secondary schools. \n\nFor PE teachers, occupational well-being means personal well-being that includes physical, psychological, and social dimensions. Occupational well-being also means appropriate working conditions and sufficient resources. The importance of occupational well-being was evident in how it was seen as the foundation of their professional work. \n\nFactors that supported occupational well-being included support from the work community, autonomy and control over one\u2019s work, and meaningful job content. Factors weakening occupational well-being were described as the physical demands of the job, challenges in the work environment, the demanding nature of teaching, dysfunction in the work community, and problems in the school\u2019s operational culture. \n\nPE teachers reported promoting and maintaining their occupational well-being through personal actions, active interaction with colleagues and students, and proactive efforts to influence structures and address workplace issues. \n\nIn conclusion, the study highlights that the occupational well-being of PE teachers is shaped by the interplay of individual and structural factors. Well-being is not merely a result of external conditions but a continuous process influenced by teachers\u2019 own actions and choices. Teachers actively enhance their well-being by organizing their work and recovery time and by striving to improve their working conditions and community practices. At the same time, organizational-level solutions are needed, such as fair leadership, stronger communication, and recognition of the unique characteristics of physical education. Supporting long-term well-being requires a balance between structural support and individual regulation strategies to ensure that the work remains meaningful, manageable, and sustainably rewarding throughout the teacher\u2019s career.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Laitinen, J. & T\u00f6yry, M-M. 2025. Ty\u00f6hyvinvointi liikunnanopettajan ty\u00f6ss\u00e4 \u2013 laadullinen tutkimus ty\u00f6hyvinvoinnin merkityksest\u00e4, siihen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 edist\u00e4misen keinoista. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 79 s., 1 liite. \n\nT\u00e4m\u00e4n pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia liikunnanopettajien kokemuksia heid\u00e4n ty\u00f6hyvinvoinnistaan. Valitsimme tutkimusaiheen, koska tutkimusta liikunnanopettajien ty\u00f6hyvinvoinnista on tehty verrattain v\u00e4h\u00e4n ja liikunnanopettajan ty\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 erityispiirteit\u00e4, jotka vaikuttavat suuresti heid\u00e4n ty\u00f6hyvinvointiinsa. Tutkimuksessa selvitimme, miten liikunnanopettajat m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t ty\u00f6hyvinvoinnin, mitk\u00e4 tekij\u00e4t he kokevat ty\u00f6hyvinvointia edist\u00e4viksi tai heikent\u00e4viksi ja millaisia keinoja he n\u00e4kev\u00e4t ty\u00f6hyvinvoinnin tukemiseksi. \n\nTutkimuksen toteuttamistapa oli laadullinen. Aineiston analyysimenetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytettiin aineistol\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi\u00e4. Aineisto koostui seitsem\u00e4n eri puolella Suomea ty\u00f6skentelev\u00e4n liikunnanopettajan puolistrukturoiduista haastatteluista. Haastateltavat ty\u00f6skenteliv\u00e4t perusopetuksen tai toisen asteen oppilaitoksissa, ja he edustivat sek\u00e4 eri sukupuolia ett\u00e4 eri uravaiheita. \n\nLiikunnanopettajille ty\u00f6hyvinvointi merkitsee henkil\u00f6kohtaista hyvinvointia, joka koostuu fyysisest\u00e4, psyykkisest\u00e4 ja sosiaalisesta ulottuvuudesta. Ty\u00f6hyvinvointi tarkoittaa heille my\u00f6s ty\u00f6h\u00f6n sopivia olosuhteita ja riitt\u00e4vi\u00e4 resursseja. Ty\u00f6hyvinvoinnin merkityksellisyys n\u00e4kyi sen pit\u00e4misen\u00e4 liikunnanopettajan ty\u00f6n perustana. \n\nLiikunnanopettajan ty\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6hyvinvointia tukeviksi tekij\u00f6iksi nousivat ty\u00f6yhteis\u00f6n tuki, ty\u00f6n autonomia ja hallinta sek\u00e4 palkitseva ty\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6. Ty\u00f6hyvinvointia heikent\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 liikunnanopettajat kuvasivat ty\u00f6n fyysisen kuormittavuuden ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n haasteet, opetusty\u00f6n kuormittavuuden sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n toimimattomuuden ja koulun toimintakulttuurin ongelmat. \n\nLiikunnanopettajat kertoivat edist\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6hyvinvointiaan henkil\u00f6kohtaisilla toimilla, aktiivisella vuorovaikutuksella kollegoiden ja oppilaiden kanssa sek\u00e4 aktiivisella rakenteisiin ja ep\u00e4kohtiin vaikuttamisella. \n\nTutkimuksen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 voidaan todeta, ett\u00e4 liikunnanopettajien ty\u00f6hyvinvointi rakentuu yksil\u00f6llisten ja rakenteellisten tekij\u00f6iden yhteisvaikutuksesta. Ty\u00f6hyvinvointi ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n olosuhteiden tulosta, vaan se on jatkuva prosessi, johon opettajan oma toiminta ja valinnat vaikuttavat. Opettajat pyrkiv\u00e4t aktiivisesti edist\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvinvointiaan muun muassa aikatauluttamalla ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja vapaa-aikaansa palautumisen tueksi sek\u00e4 vaikuttamalla ty\u00f6oloihin ja ty\u00f6yhteis\u00f6n toimintaan. Samalla tarvitaan organisaatiotason ratkaisuja, kuten oikeudenmukaista johtamista, vuorovaikutuksen vahvistamista ja liikunnanopetuksen erityispiirteiden huomioimista. Ty\u00f6hyvinvoinnin pitk\u00e4j\u00e4nteinen tukeminen edellytt\u00e4\u00e4kin rakenteellisen tuen ja yksil\u00f6llisten s\u00e4\u00e4telykeinojen tasapainoa, jotta ty\u00f6 s\u00e4ilyy mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4, hallittavana ja kest\u00e4v\u00e4sti kannattelevana koko ty\u00f6uran ajan.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by jyx lomake-julkaisija (jyx-julkaisija.group@korppi.jyu.fi) on 2025-06-19T13:23:15Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2025-06-19T13:23:15Z (GMT). No. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "85", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "CC BY 4.0", "language": null, "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Ty\u00f6hyvinvointi liikunnanopettajan ty\u00f6ss\u00e4 \u2013 Laadullinen tutkimus ty\u00f6hyvinvoinnin merkityksest\u00e4, siihen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 edist\u00e4misen keinoista", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202506195605", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntapedagogiikan maisteriohjelma", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Master's Degree Programme in Sport Pedagogy", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.copyright", "value": "\u00a9 The Author(s)", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "copyright", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.accessibilityfeature", "value": "ei tietoa saavutettavuudesta", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "accessibilityfeature", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.accessibilityfeature", "value": "unknown accessibility", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "accessibilityfeature", "schema": "dc"}]
|