| Yhteenveto: | Laitinen, J & Töyry, M-M. 2025. Physical education teachers’ wellbeing at work – a qualitative study on its meaning, influencing factors, and ways to promote it. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in sport pedagogy, 79 pp.. 1 appendix.
The aim of this Master's thesis was to examine physical education (PE) teachers' experiences of their occupational well-being. We chose this topic because there is relatively little research on the occupational well-being of PE teachers, and their work includes specific characteristics that significantly affect their well-being at work. The study explored how PE teachers define occupational well-being, what factors they perceive as supporting or weakening it, and what kinds of strategies they consider effective for promoting it.
The study employed a qualitative research approach. The data were analyzed using inductive content analysis. The data consisted of semi-structured interviews with seven PE teachers working in different parts of Finland. The interviewees represented both genders and various stages of their careers, and they worked in either basic education or upper secondary schools.
For PE teachers, occupational well-being means personal well-being that includes physical, psychological, and social dimensions. Occupational well-being also means appropriate working conditions and sufficient resources. The importance of occupational well-being was evident in how it was seen as the foundation of their professional work.
Factors that supported occupational well-being included support from the work community, autonomy and control over one’s work, and meaningful job content. Factors weakening occupational well-being were described as the physical demands of the job, challenges in the work environment, the demanding nature of teaching, dysfunction in the work community, and problems in the school’s operational culture.
PE teachers reported promoting and maintaining their occupational well-being through personal actions, active interaction with colleagues and students, and proactive efforts to influence structures and address workplace issues.
In conclusion, the study highlights that the occupational well-being of PE teachers is shaped by the interplay of individual and structural factors. Well-being is not merely a result of external conditions but a continuous process influenced by teachers’ own actions and choices. Teachers actively enhance their well-being by organizing their work and recovery time and by striving to improve their working conditions and community practices. At the same time, organizational-level solutions are needed, such as fair leadership, stronger communication, and recognition of the unique characteristics of physical education. Supporting long-term well-being requires a balance between structural support and individual regulation strategies to ensure that the work remains meaningful, manageable, and sustainably rewarding throughout the teacher’s career.
Laitinen, J. & Töyry, M-M. 2025. Työhyvinvointi liikunnanopettajan työssä – laadullinen tutkimus työhyvinvoinnin merkityksestä, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä edistämisen keinoista. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 79 s., 1 liite.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia liikunnanopettajien kokemuksia heidän työhyvinvoinnistaan. Valitsimme tutkimusaiheen, koska tutkimusta liikunnanopettajien työhyvinvoinnista on tehty verrattain vähän ja liikunnanopettajan työ sisältää erityispiirteitä, jotka vaikuttavat suuresti heidän työhyvinvointiinsa. Tutkimuksessa selvitimme, miten liikunnanopettajat määrittelevät työhyvinvoinnin, mitkä tekijät he kokevat työhyvinvointia edistäviksi tai heikentäviksi ja millaisia keinoja he näkevät työhyvinvoinnin tukemiseksi.
Tutkimuksen toteuttamistapa oli laadullinen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto koostui seitsemän eri puolella Suomea työskentelevän liikunnanopettajan puolistrukturoiduista haastatteluista. Haastateltavat työskentelivät perusopetuksen tai toisen asteen oppilaitoksissa, ja he edustivat sekä eri sukupuolia että eri uravaiheita.
Liikunnanopettajille työhyvinvointi merkitsee henkilökohtaista hyvinvointia, joka koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta. Työhyvinvointi tarkoittaa heille myös työhön sopivia olosuhteita ja riittäviä resursseja. Työhyvinvoinnin merkityksellisyys näkyi sen pitämisenä liikunnanopettajan työn perustana.
Liikunnanopettajan työssä työhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi nousivat työyhteisön tuki, työn autonomia ja hallinta sekä palkitseva työn sisältö. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä liikunnanopettajat kuvasivat työn fyysisen kuormittavuuden ja työympäristön haasteet, opetustyön kuormittavuuden sekä työyhteisön toimimattomuuden ja koulun toimintakulttuurin ongelmat.
Liikunnanopettajat kertoivat edistävänsä ja ylläpitävänsä työhyvinvointiaan henkilökohtaisilla toimilla, aktiivisella vuorovaikutuksella kollegoiden ja oppilaiden kanssa sekä aktiivisella rakenteisiin ja epäkohtiin vaikuttamisella.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikunnanopettajien työhyvinvointi rakentuu yksilöllisten ja rakenteellisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Työhyvinvointi ei ole pelkästään olosuhteiden tulosta, vaan se on jatkuva prosessi, johon opettajan oma toiminta ja valinnat vaikuttavat. Opettajat pyrkivät aktiivisesti edistämään hyvinvointiaan muun muassa aikatauluttamalla työtään ja vapaa-aikaansa palautumisen tueksi sekä vaikuttamalla työoloihin ja työyhteisön toimintaan. Samalla tarvitaan organisaatiotason ratkaisuja, kuten oikeudenmukaista johtamista, vuorovaikutuksen vahvistamista ja liikunnanopetuksen erityispiirteiden huomioimista. Työhyvinvoinnin pitkäjänteinen tukeminen edellyttääkin rakenteellisen tuen ja yksilöllisten säätelykeinojen tasapainoa, jotta työ säilyy mielekkäänä, hallittavana ja kestävästi kannattelevana koko työuran ajan.
|
|---|