| Summary: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarjota tutkimustietoa, jota soveltamalla voidaan puuttua väestöllisen huoltosuhteen heikkenemiseen. Selvitimme, muuttuuko vai pysyykö tutkittavien työidentiteetti samana 50 ikävuodesta 61 ikävuoteen siirryttäessä tarkastelemalla aineiston pohjalta muodostettuja työidentiteettiryhmiä. Vertailimme myös työidentiteettiryhmien eroja persoonallisuuden piirteiden ja eläkkeen jälkeisen työskentelyhalukkuuden suhteen. Tutkimus on jatkoa Lapsesta aikuiseksi (LAKU) -pitkittäistutkimukselle, jonka osallistujat ovat syntyperäisiä suomalaisia. Tässä pitkittäistutkimuksessa käytimme vuonna 2009 kerätyn LAKU-aineiston viimeistä osaa sekä 2020–2021 kerättyä TRAILS-aineistoa, jolloin samat tutkittavat (N = 171) olivat 50- ja 61-vuotiaita. Muodostimme työidentiteettiryhmät ristiintaulukoinnin avulla ja vertailimme niitä toisiinsa persoonallisuuden piirteiden suhteen monen muuttujan varianssianalyysillä (MANOVA). Lisäksi selvitimme tutkittavien halukkuutta jatkaa työskentelyä eläköitymisen jälkeen hierarkkisella logistisella regressioanalyysilla. Aineistossa korostuivat työidentiteettiryhmät, joissa tutkittavilla havaittiin joko omaksuttu tai saavutettu työidentiteettistatus. Työidentiteettiryhmät erosivat persoonallisuuden piirteiden osalta avoimuuden, sovinnollisuuden ja tunnollisuuden suhteen. Lisäksi saavutettuun työidentiteettistatukseen tunnistetut henkilöt olivat vähemmän neuroottisia ja halukkaampia jatkamaan eläköitymisen jälkeistä työskentelyä verrattuna muihin tutkittaviin. Johtopäätöksissä toteamme, että tukemalla etenkin neuroottisuuteen taipuvaisia henkilöitä kohti saavutettua työidentiteettiä, voidaan parhaimmillaan edistää eläkeikäisten työssä jatkamista.
This study provides empirical knowledge that can be applied to address the challenges posed by a declining demographic dependency ratio. The aim of the study was to examine whether individuals’ work identity changes or remains the same between ages 50 and 61. This was investigated by analysing work identity groups formed based on the data. Additionally, we compared differences between these groups in terms of personality traits and willingness to work after retirement. The study is a continuation of the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) whose participants are native Finns. In this longitudinal study, we used the final part of the JYLS data collected in 2009 and the TRAILS data collected in 2020–2021, during which the same participants (N = 171) were respectively 50 and 61 years old. Work identity groups were identified through cross-tabulation, and differences in personality traits across these groups were analysed using multivariate analysis of variance (MANOVA). Participants’ willingness to work after retirement was examined with hierarchical logistic regression analysis. The data highlighted work identity groups in which participants exhibited either a foreclosed or achieved work identity status. These groups differed in the personality traits of openness, agreeableness, and conscientiousness. Furthermore, individuals with an achieved work identity were less neurotic and more willing to work after retirement compared to the other participants. In conclusion, we suggest that by supporting individuals – especially those prone to neuroticism – in developing an achieved work identity, it is possible to promote continued employment among people of retirement age.
|
|---|